tiistai 30. tammikuuta 2018

Valmennusta kannattaa kokeilla - itselleen sopivalla tavalla


Kokoonnuimme tänään Virroilla Digiosalliseksi-työpajassa keskustelemaan valmentavasta opettajuudesta. Kokemuksia jaettiin niinkin vilkkaasti, että jäimme vielä yliajallekin käymään pedagogista keskustelua.

Kyllä. Opettajuus muuttuu, oppilaat muuttuvat ja oppiminenkin tapahtuu erilaisin keinoin kuin aiemmin. Hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa, uusia opetusmetodeja kokeilla rohkeasti - vaikka epäonnistumisen uhallakin. Ellei muutosta tapahdu, ei opetuskaan voi kehittyä. Myös opettajan on kouluttauduttava ja haettava uusia ideoita jatkuvasti.

Työpajassa keskustelimme paljon valmennuksesta ja osallistamisesta, testasimme erilaisia valmennuksellisia metodeja ja pohdimme tiimi- ja yksilövalmennuksen eroja ja haasteita.

Ryhmätyöosuudessa pääsimme innovoimaan. Unohdimme kaikki opettajan työtä rajoittavat ohjeet, säännöt ja resurssit ja pohdimme sitä, mitä kaikkea omassa oppilaitoksessa voitaisiin tehdä ja pitäisi tehdä.

Hyviä ideoita yhdisti selkeästi yksi tekijä: koulurakennuksesta olisi hyvä päästä muualle oppimaan: autenttisiin ympäristöihin ja erilaisiin projekteihin. Positiivisin huomio oli kuitenkin se, että osa ilmoille heitetyistä ideoista on toteutettavissa sellaisenaan - ilman erillisiä lisäresursseja.

Valmentava opettajuus on käsitteenä laaja: kaikkea ei tarvitse eikä pidäkään sulattaa yhdeltä istumalta. Opiskelijoita osallistaviin kokeiluihin kannattaa kuitenkin lähteä. Etukäteen ei voi tietää mikä milläkin ryhmällä toimii ja mikä omalle opettajapersoonalle parhaiten sopii.

Opiskelijan innostus ja motivointi on kuitenkin keskiössä. Innostunut, positiivinen ja opiskelutaitoinen opiskelija oppii helposti myös uusia asioita.

Keskustelua voidaan jatkaa Padlet-seinällä.

torstai 25. tammikuuta 2018

Digiä ammatilliseen opetukseen

Tredun Hepolamminkadun tekniikan alan workshopissa ohjelmassa oli useita sovelluksia, joista suurin osa toimii opiskelijoiden kännyköillä ilman erillisiä sovelluksia tai kirjautumista. Osaa dioissa olevista sovelluksista kokeilimme itse, osa jäi ihan vain vinkiksi kiinnostuneille.

Esillä oli myös eilen maailman suurimmassa opetusteknologia-alan tapahtumassa BETT-messuilla palkittu suomalainen Seppo-peli, josta muilla hanketoimijoilla on kovin positiivisia kokemuksia. Peli on maksullinen ja tarjolla on erilaisia lisenssejä (esim. yhden opettajan vuosilisenssi 69 e + alv), mutta peliä pääsee kokeilemaan maksutta. Itse kokeilin sitä aamulla ja hämmästyin, miten helppo joku palvelu voi olla: sen kun ottaa vain käyttöön!

Lopuksi teimme luokkaretken virtuaalilaseilla. Vaikka meidän kohteena olivat modernin maailman seitsemän ihmettä, kurkisimme vähän tekniikan alan kohteisiinkin. Google Expedition -sovelluksesta löytyy noin 200 erilaista retkikohdetta eli sieltä jokainen löytää jotain omaankin opetukseensa. Retkelle pääsee kännykän, ilmaisen sovelluksen ja virtuaalilasien avulla, mutta tabletillakin voi hyvin lähteä reissuun. Jos saat helposti matkapahoinvointia, tabletti voi olla jopa parempi vaihtoehto.




Näitä työpajassa testattuja sovelluksia voit kokeilla vielä jälkeenpäinkin:

Matleenan blogin koulutusdiojen sivulta löydät tarkempia ohjeita moneen esillä olleeseen sovellukseen, esimerkiksi sanapilvien, sähköisten kyselyiden ja Padletin opetuskäyttöön tai interaktiivisten kuvien tekemiseen ThingLinkillä.  Sieltä löydät myös tammikuussa päivittämäni diasarjan QR-koodeista. Niitä voi nykyisin lukea suoraan monen mobiililaitteen kameralla ja nuorilta lukeminen käy kätevästi Snapchat-sovelluksella. Toki tarjolla on edelleen myös ihan tavallisia QR-koodin lukusovelluksia.

Miten rakentaisit oman Moodlesi?

Keskustelu Moodlen ja muiden verkkoympäristöjen esteetömyydestä jatkuu. Marraskuussa pitämäni webinaarin innostamana kokoonnuimme eilen Tredun Hepolamminkadun toimipisteeseen keskustelemaan samasta asiasta isolla porukalla Digiosalliseksi-työpajassa.

Moodle - esteetön ja helppo hahmottaa (workshop 16) 
ke 24.1. klo 13-16 Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä, tila L3026.

Aihe herätti erittäin paljon keskustelua. Eri organisaatioista tulleet osallistujat työskentelevät erilaisten opiskelijaryhmien kanssa. Osalla suurena haasteena on se, että opiskelijat ylipäätään voisivat työskennellä verkkoympäristössä. Moodlen käyttö on haastavaa, jos opiskelija unohtaa kerta toisensa jälkeen salasanansa, jos hän ei osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa, kärsii pahasta hahmottamishäiriöstä tai suomen kielen taito ei riitä käsiteltäviin termeihin ja aihealueisiin.

Helppoa verkkoympäristöjen rakentaminen ei ole yhdenkään opiskelijaryhmän kanssa. Hahmottamisessa ja teknisissä taidoissa voi olla paljon ongelmia. Omat laitteet käyttäytyvät eri tavoin ja osalla opiskelijoista kärsivällisyys on alle minuutin mittainen. Jos haluttu asia ei löydy heti, ei sen etsimiseen haluta käyttää aikaa. Opiskelija unohtaa usein sen, että Moodleen jää digitaalinen jalanjälki. Lähes poikkeuksetta ongelmana löytämättömyyteen onkin se, ettei opiskelija ole edes avannut ensimmäistäkään Moodlen kuvaketta. Tällöin hän tarvitsee lisäkoulutusta verkkoympäristön käyttöön. 

Saavutettavuuden parantamiseksi on tehty aiemminkin suosituksia. ESOK-verkoston STIVI-suositukset on tehty hanketyönä korkeakouluille jo useita vuosia sitten. Niistä on mahdollista saada hyviä vinkkejä myös muille kouluasteille. Ongelmana tuntuu kuitenkin olevan se, että verkkoympäristöjen esteettömyyttä ei monikaan opettaja ole edes pohtinut. Näin ollen suosituksista ja vinkeistäkään ei tiedetä. Myös Celian sivuilta löytyy kattava tietopaketti verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Saavutettavuusdirektiivi on tulossa. Opiskelu on muuttumassa entistä enemmän itsenäiseksi ja verkkovälitteiseksi. Asiaan kannattaa ihan oikeasti kiinnittää huomiota.

Näin sen tekisin


Ja eilisissäkin kommenteissa tuli esille riittämättömyys. Opettaja laatii oikeasti verkkoympäristön kovan kiireen keskellä. Jo sisällön hahmotteleminen ja Moodlen rakenteen suunnitteleminen saattaa viedä niin paljon aikaa, ettei typografiaa ja hahmottamisen helppoutta ehdi edes miettiä. Monelle opettajalle Moodle on vain osa opintokokonaisuuksien suunnittelua.

Osittain saavutettavuuttakin toki mietitään osana rutiinityöskentelyä. Tärkeää on tehtävien muotoilu ymmärrettävään ja selkeään muotoon. Tärkeää on, että verkkoympäristön rakenne on sellainen, että tehtävät löytyvät sieltä helposti. Opiskelijanäkökulmasta vain hankalaa on se, että jokaisella opiskelijalla on näistä asioista erilainen näkökulma. Moodle-ympäristön rakenteesta ei juurikaan ole organisaation sisällä yhteisiä pelisääntöjä, joten ne ovat kaikki sujuvasti erilaisia. Emme voi arvioida niiden paremmuutta, eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Hahmottamisen tekevät vaikeaksi erilaiset ratkaisut.

Ideoimme työpajassa miten kukin osallistuja rakantaisi oman Moodle-kurssinsa siten, että rakenne olisi hänen mielestään mahdollisimman selkeä, looginen ja esteetön. Hyviä ratkaisuja tuli paljon, mutta nekin kaikki olivat keskenään hyvin erilaisia. Työskentelemme hyvin vaikean aiheen parissa. Yksiselitteisiä vastauksia valitettavasti ei ole, joten keskustelua aiheesta kannattaa jatkaa.


Ideoimme työpajassa miten kukin osallistuja rakantaisi oman Moodle-kurssinsa siten, että rakenne olisi hänen mielestään mahdollisimman selkeä, looginen ja esteetön. Kuva: Minna Seppälä


 Jatketaan keskustelua ja jaetaan hyviä käytänteitä työpajan Padletissa.


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Virtain workshopissa pelattiin ja vierailtiin Kiinan muurilla

Vuodenvaihteessa keväälle on sovittu jo tusinan verran workshopeja ja eilen oli vuorossa niistä ensimmäinen. Se järjestettiin Virtain lukiolla. Alla ovat diat sekä kuva pelillisestä Quizlet Livestä. Quizlet on tarkoitettu etenkin sanaston ja termien opiskeluun. Löydät sovelluksesta valtavan määrän valmista materiaalia ja kokeilemamme, ryhmissä tehtävän Live-pelin voit käynnistää, kun kirjaudut sovellukseen ja kun kyselyssä on vähintään 12 termiä.

Kiinan muurilla kävimme Google Expedition -sovelluksen avulla. Virtuaalisen luokkaretken kohteina olivat muutkin vuonna 2007 valitut maailman seitsemän ihmettä.


 


Hymy on herkässä Quizlet Live -kisan voittajatiimillä.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY-SA