perjantai 23. helmikuuta 2018

Digityökaluja ammatilliselle opettajalle

Tänään oli ensimmäinen kevään kolmesta tulevien ammatillisten opettajien workshopeista. Aloitimme tutustumalla NMC:n Horizon-raporttiin opetusteknologian lähivuosien trendeistä, haasteista ja teknologioista. Näitä raportteja julkaistaan vuosittain eri kouluasteiden ja maatieteellisten alueiden sekä museoiden ja kirjastojen näkökulmasta ja raportit on koottu tälle verkkosivulle. Usea raportti löytyy noin 5 min. tiivistelmänä myös YouTubesta.

Alla olevista dioista näkyvät muut esillä olleet teemat ja vähän ylimääräistäkin. Classtoolsin sivuilta löytyy kymmenittäin helppoja ja kirjautumattakin toimivia sovelluksia opetukseen. Sähköisiä koe- ja kyselytyökaluja pääset kokeilemaan tällä blogisivulla. Workshopissa kokeilemamme ryhmissä pelattava tietovisa oli Quizlet Live. Quizletissä on valtavasti valmista sisältöä ja uusia voi luoda erittäin helposti. Quizlet Liven voi käynnistää kirjautunut henkilö ja kyselyltä edellytetään vähintään 12 termiä. Moneen esillä olleeseen sovellukseen löydät tarkempia ohjeita tältä koulutusdiojen sivulta.

Jotta pysyisi ajan tasalla siinä, missä mennään, kannattaa etsiä itselle muutamia hyviä ammatillisia ryhmiä. Opeverkostojen sivuille on listattu sekä opetusalan Facebook-ryhmiä että blogeja. Listaukset ovat Wikispaces-palvelussa ja mainittu sivusto sulkeutuu kesällä, mutta siihen mennessä tiedot siirretään jonnekin toisaalle. Some-ryhmien ohella kannattaa muistaa maksuttomat (ja edulliset) opetusalan webinaarit. Myös niiden listaus löytyy Matleenan blogista.


keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Verkko-ohjauksen hyviä tukikäytäntöjä


Tamk digiosalliseksi erityinen tuki ja verkko from Heli Antila


Eilisessä Digiosalliseksi-webinaarissa keskustelimme verkko-opetuksen ja ohjauksen hyvistä käytännöistä. Oli hienoa huomata, että asian eteen on tehty paljon töitä eri oppilaitoksissa ja innostusta riittää edelleen.

Esille tuli kuitenkin myös se näkökulma, että kaikki opettajat eivät ole sitoutuneet verkko-opetukseen ja digitaalisten työvälineiden käyttöön ja opetteluun. Yksi yleisimmistä syistä lienee se, että aika tai osaaminen ei riitä uusien menetelmien haltuun ottamiseen.

Hieman oudolta ja ikävältä kuitenkin tuntuu, että näitä apua tarvitsevia ei koskaan näy koulutuksissa eikä heidän äänensä kuulu webinaarien chat-palstoilla.

Positiivisella asenteella liikkuvat opettajat sen sijaan ehtivät tarjota omia kokemuksiaan ja ottaa vastaan uusia vinkkejä verkko-opetuksen hyvistä käytännöistä. Heiltä löytyy aikaa kouluttautua - vaikka sitten talvilomalla.

Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiimityö opettajien kesken ovat äärimmäisen tärkeitä. Yksin kukaan ei ainakaan ehdi tai jaksa. Yhteistyö mahdollistaa myös erilaiset kokeilut. Sillä rohkeitakin kokeiluja on tehtävä - ja epäonnistumisiakin siedettävä.


Mitä hyviä käytäntöjä löytyy?

Webinaarissa keskustelimme muun muassa alkukartoituksesta ja oppimaan oppimisesta. Ennen verkkokurssin aloittamista opettajan on hyödyllistä tiedostaa opiskelijoiden osaamistaso, jotta yksilöllisen opintopolun ja aikataulujen rakentaminen ylipäätään on mahdollista.

Tärkeää on myös verkkotyöskentelyn ja mediataitojen teknisen osaamisen varmistaminen. Vaikka verkkotyöskentely olisikin osa lähiopetusta, on myös verkossa ryhmäydyttävä uudestaan huolella. Luokkahuoneaktiiviset ja verkkoaktiiviset eivät välttämättä ole samoja henkilöitä. Ryhmän valtasuhteet muuttuvat verkossa.

Eniten apua tarvitseville on hyödyllistä tehdä ensimmäiset verkkotehtävänsä ohjatusti lähiopetuksessa. Oli hienoa kuulla, että tämä mahdollisuus todella löytyy useammastakin oppilaitoksesta.

Asennepuolella opettajan on tärkeää ymmärtää, että kaikkien opiskelijoiden opintopolun ja ohjauksen ei tarvitse olla identtistä. Jokainen tarvitsee omaan osaamistasoonsa liittyviä onnistumisen kokemuksia ja haasteita. Osa pystyy suoriutumaan tehtävästi täysin itsenäisesti ja osa tarvitsee selvitäkseen hyvin paljon opettajan apua. Tunne ohjaajan läsnäolosta ja tavoitettavuudesta on tärkeä.

Myös vertaistuutorointia (verkkotuutorointia) on hyvä pohtia. Verkkokurssin tukena on ollut esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmiä, joissa opiskelijat ovat voineet esittää kysymyksiään. Usein vastauksen ehtivät ennen opettajaa antaa kanssaopiskelijat.

Entä voisiko verkkotuutoreina hyödyntää myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoita? Heidän tehtävänään olisi tukea opiskelua kannustavin tsemppiviestein ja rohkaista niitä, jodien rooli verkossa uhkaa jäädä passiiviseksi. Tilanne on win-win. Vanhemmat opiskelijat saavat kartutettua ohjauskokemusta sekä osaamistaan tiimin johtamisesta. Ehkä heille on luvassa myös opintopisteitä.

Tiimityö tukee monen verkko-opiskelua, mutta ehkä on hyödyllistä miettiä myös yksilösuoritusten mahdollisuutta. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä yhdessä. Esimerkiksi auteisteille on huomattavasti hyödyllisempää edetä yksin omassa tahdissaan.

Se mikä sopii yhdelle opettajalle, ei välttämättä onnistu toisella. Yhden ryhmän toimivia käytäntöjä ei voi automaattisesti siirtää toiselle ryhmälle. Esimerkiksi aikaan ja paikkaan sitoutumatonkin opiskelu muuttuu yhdelle mahdollisuuudeksi ja toiselle uhaksi.

Helpon asian kanssa emme ole tekemisissä.

Omia ajatuksiasi verkko-ohjauksesta voit käydä liittämässä Padlet-seinälle.

maanantai 12. helmikuuta 2018

Kahoot, Padlet ja digittävät pedagogit

Digiosalliseksi.-hankkeen TAMKin tiimi oli näyttävästä esillä vuosittaisessa TAMK-konferenssissa. Edellisessä blogijulkaisussa Heli Antila kuvasi hanketemppurataa. Alla on kahden työpajani materiaalit sekä Minna Seppälän kanssa pitämäni konferenssiesityksen diat.


Monipuolinen ja uudistuva Kahoot (workshop 18)


Worksopin diat ovat alla. Lisää esimerkkejä ja päivittyviä ohjeita arviointityökaluista kuten Kahootista löydät blogini sähköisten kokeiden sivulta. Tässä muutama tärppi Kahootista:

  • Quiz-monivalintakisaa voi pelata yksin, pareittain tai pienryhmissä. Sitä voi käyttää sekä osana arviointia (voit jättää nopeuden huomiotta) että keinona aktivoida oppituntia mm. keskusteluilla.
  • Blind Kahootissa opettaja kysyy asioita, joita ei vielä ole opetettu, sitten opettaa ne ja lopuksi tekee oppimista varmistavia kysymyksiä. Peli toimii oppijan ajattelun, opettamisen ja keskustelun apuna. Mukana voi olla sekä kysymyksiä, joihin on oikea vastaus, että mielipidekysymyksiä.
  • Kahoot Jumblessa vastausvaihtoehdot raahataan oikeaan järjestykseen. Vastausaikaa tarvitaan monivalintakysymyksiä enemmän.
  • Surveyn avulla tehdään monivalintakyselyitä, joissa ei ole ennalta määrättyä oikeaa vastausta. Tällainen oli Kahoot. jolla työpajan aloitimme.
  • Kun osallistujilla on mobiilisovellus, voi harjoituksia tehdä omassa tahdissa luokassa tai avata kotona tehtäväksi (kohdasta Challange).
  • Kummitus-Kahoot (Ghost mode) tarkoittaa pelin uusimista niin, että jokainen yrittää parantaa aiempaa tulostaan.  
  • Tulokset kertyvät kätevästi tilastomuodossa My Results -välilehdelle. Huomaa, että tietoja löytyy useammalta välilehdeltä.



Padlet opetuksessa (workshop 19) 


Padlet on helppo ja monikäyttöinen sovellus, joka toimii opetuksessa niin opettajan, ryhmän kuin yksittäisen oppijankin työkaluna. Padletin avulla voi luoda erilaisia seiniä, joihin lisätään viestejä, joita voi kommentoida tai vaikka antaa niille tähtiä.

Kun opettaja luo Padlet-seinän, hänen tulee kirjautua. Kun seinä on muutamalla klikkauksella luotu, opettaja kertoo seinän osoitteen niille, jotka haluaa kutsua mukaan. Oletusasetuksilla seinälle voivat lisätä viestejä ja muutakin sisältöä kaikki, jotka tietävät sen osoitteen, mutta seinän voi myös jakaa julkisesti tai sulkea esim. salasanalla.

Tästä julkisten Padlettieni listalta löydät myös Testailua-seinän, missä voit kokeilla Padlet-viestien lähettämistä.





Pedagogin digitystä


Konferenssiesityksessä Minna Seppälä kertoi hankkeemme tekemän ensimmäisen kyselyn pohjalta muun muassa siitä, miten ammatilliset opettajat ja opettajaopiskelijat ovat kokeneet digitaalisaation muuttaneet työtään. Siitä jatkoimme New Media Consortiumin Horizon-raporttin tuloksin esittelemällä trendejä, haasteita ja teknologioita, jotka vaikuttavat erityisesti korkea-asteen opettajan työhön.


tiistai 6. helmikuuta 2018

Digiosalliseksi mukana TAMK-konferenssissa

Digiosalliseksi-hanke on mukana koko henkilöstölle suunnatussa TAMK-konferenssissa torstaina 8.2. Hanke pitää esityksen, kaksi työpajaa ja on mukana hanketemppuradalla. Olet tervetullut kevään muihinkin tapahtumiin, jotka on koottu tämän blogin tulevien workshopien sivulle.
  • Monipuolinen ja uudistuva Kahoot klo 10.30-11.50 (workshop 18, Matleena Laakso)
  • Pedagogin digitystä klo 13.50-14.10 (konferenssiesitys, Minna Seppälä ja Matleena Laakso)
  • Padlet opetuksessa klo 14.40-15.25 (workshop 19, Matleena Laakso)  
  • Hanketemppuradalla klo 13.30-15.00 Digiosalliseksi on mukana esittelemässä TAMKin TKI-toimintaa yhdessä KOPE- ja OHO!-hankkeiden kanssa (Maija Joensuu ja Heli Antila)

Hanketemppuradalla keräämme ajatuksiasi ja kokemuksiasi Padlet-seinälle.

Tehty Padletilla