keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Verkko-ohjauksen hyviä tukikäytäntöjä


Tamk digiosalliseksi erityinen tuki ja verkko from Heli Antila


Eilisessä Digiosalliseksi-webinaarissa keskustelimme verkko-opetuksen ja ohjauksen hyvistä käytännöistä. Oli hienoa huomata, että asian eteen on tehty paljon töitä eri oppilaitoksissa ja innostusta riittää edelleen.

Esille tuli kuitenkin myös se näkökulma, että kaikki opettajat eivät ole sitoutuneet verkko-opetukseen ja digitaalisten työvälineiden käyttöön ja opetteluun. Yksi yleisimmistä syistä lienee se, että aika tai osaaminen ei riitä uusien menetelmien haltuun ottamiseen.

Hieman oudolta ja ikävältä kuitenkin tuntuu, että näitä apua tarvitsevia ei koskaan näy koulutuksissa eikä heidän äänensä kuulu webinaarien chat-palstoilla.

Positiivisella asenteella liikkuvat opettajat sen sijaan ehtivät tarjota omia kokemuksiaan ja ottaa vastaan uusia vinkkejä verkko-opetuksen hyvistä käytännöistä. Heiltä löytyy aikaa kouluttautua - vaikka sitten talvilomalla.

Hyvien käytäntöjen jakaminen ja tiimityö opettajien kesken ovat äärimmäisen tärkeitä. Yksin kukaan ei ainakaan ehdi tai jaksa. Yhteistyö mahdollistaa myös erilaiset kokeilut. Sillä rohkeitakin kokeiluja on tehtävä - ja epäonnistumisiakin siedettävä.


Mitä hyviä käytäntöjä löytyy?

Webinaarissa keskustelimme muun muassa alkukartoituksesta ja oppimaan oppimisesta. Ennen verkkokurssin aloittamista opettajan on hyödyllistä tiedostaa opiskelijoiden osaamistaso, jotta yksilöllisen opintopolun ja aikataulujen rakentaminen ylipäätään on mahdollista.

Tärkeää on myös verkkotyöskentelyn ja mediataitojen teknisen osaamisen varmistaminen. Vaikka verkkotyöskentely olisikin osa lähiopetusta, on myös verkossa ryhmäydyttävä uudestaan huolella. Luokkahuoneaktiiviset ja verkkoaktiiviset eivät välttämättä ole samoja henkilöitä. Ryhmän valtasuhteet muuttuvat verkossa.

Eniten apua tarvitseville on hyödyllistä tehdä ensimmäiset verkkotehtävänsä ohjatusti lähiopetuksessa. Oli hienoa kuulla, että tämä mahdollisuus todella löytyy useammastakin oppilaitoksesta.

Asennepuolella opettajan on tärkeää ymmärtää, että kaikkien opiskelijoiden opintopolun ja ohjauksen ei tarvitse olla identtistä. Jokainen tarvitsee omaan osaamistasoonsa liittyviä onnistumisen kokemuksia ja haasteita. Osa pystyy suoriutumaan tehtävästi täysin itsenäisesti ja osa tarvitsee selvitäkseen hyvin paljon opettajan apua. Tunne ohjaajan läsnäolosta ja tavoitettavuudesta on tärkeä.

Myös vertaistuutorointia (verkkotuutorointia) on hyvä pohtia. Verkkokurssin tukena on ollut esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmiä, joissa opiskelijat ovat voineet esittää kysymyksiään. Usein vastauksen ehtivät ennen opettajaa antaa kanssaopiskelijat.

Entä voisiko verkkotuutoreina hyödyntää myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoita? Heidän tehtävänään olisi tukea opiskelua kannustavin tsemppiviestein ja rohkaista niitä, jodien rooli verkossa uhkaa jäädä passiiviseksi. Tilanne on win-win. Vanhemmat opiskelijat saavat kartutettua ohjauskokemusta sekä osaamistaan tiimin johtamisesta. Ehkä heille on luvassa myös opintopisteitä.

Tiimityö tukee monen verkko-opiskelua, mutta ehkä on hyödyllistä miettiä myös yksilösuoritusten mahdollisuutta. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä yhdessä. Esimerkiksi auteisteille on huomattavasti hyödyllisempää edetä yksin omassa tahdissaan.

Se mikä sopii yhdelle opettajalle, ei välttämättä onnistu toisella. Yhden ryhmän toimivia käytäntöjä ei voi automaattisesti siirtää toiselle ryhmälle. Esimerkiksi aikaan ja paikkaan sitoutumatonkin opiskelu muuttuu yhdelle mahdollisuuudeksi ja toiselle uhaksi.

Helpon asian kanssa emme ole tekemisissä.

Omia ajatuksiasi verkko-ohjauksesta voit käydä liittämässä Padlet-seinälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti