maanantai 4. joulukuuta 2017

Facebook opettajan ja ohjaajan työssä

Tämä hanke toimii koko Pirkanmaan alueella, mutta
Tampereella vuodesta 1987 asuneena ja TAMKin
edustajana tuon tähän #Suomi100Tampere-kuvan, joka on
juhlallisuuksian ajan näkyvillä myös tuossa
blogimme sivupalkissa.
Tänään oli 99-vuotiaan Suomen viimeinen Digiosalliseksi-hankkeen workshop, mutta kevään ohjelma on jo osittain verkossa. Huomenna on monessa oppilaitoksessa juhlat, missä juhlitaan uusien ylioppilaiden ohella satavuotiasta Suomea. 
Juhlitaan sitä ilolla ja riemulla! 



Valkeakosken workshopissa oli tänään teemana Facebook. Palvelulla on oma hyvä suomenkielinen ohjesivusto, mutta linkkaan tähän myös Mikko Lehtisen Digiope-sivuston tuoreet Facebook-ohjeet. Toinen tärkeä linkki vie Opeverkostojen sivulle, minne on koottuu yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää ja sivua.

Kommentti 5.12.2017: Harto Pönkä julkaisi workshopimme iltana uusimman sosiaalisen median katsauksensa. Sieltä pääsette nyt tarkastelemaan, mitä sovelluksia Suomessa tällä hetkellä käytetään ja mikä on Facebookin asema koko kansan tai nuorison näkökulmasta.

Facebookin suhteen on usein tarpeen muistuttaa, että kun on ottanut sen käyttöön, on samalla sitoutunut käyttöehtoihin. Niissä sanotaan, että jokaisella saa olla vain yksi käyttäjätili ja palvelussa tulee käyttää omaa nimeä. Näin ollen erilliset opettaja/ohjaaja-tunnukset eivät ole sallittuja ja on hyvä olla tietoinen, että tällaiset tunnukset ja myöskin niillä luodut sivut ja ryhmät saatetaan poistaa ilman varoitusta. Eihän oppilaitoksenne/hankkeenne tai muun tärkeän verkoston ryhmä tai sivu ole tällainen?

Monella keskeinen kysymys oli, miten opettajana suojella omaa yksityisyyttään ja toisaalta erottaa työ- ja vapaa-aika. Alla siitä muutama ajatus. Miten itse toimit? Tätä blogia voit kommentoida ilman kirjautumistakin.
  • Julkaise kaikki ammatillinen sisältö Facebookin ryhmissä tai sivuilla. Siellä muut näkevät sinusta vain sen, mitä teet kyseisessä ryhmässä tai sivulla sekä tiedot, jotka muutoinkin jaat Facebookissa julkisesti. Asetuksista voit määritellä, kuinka julkesti tietojasi jaat. 
  • Omalla aikajanallasi voit joka kerta erikseen määritellä julkaisusi näkyvyyden ja halutessasi myös muuttaa sitä jälkikäteen. Kun kirjoitat kaverin aikajanalle, hän päättää, kuka sen näkee. Ryhmissä ja sivuilla puolestaan on ylläpitäjä, joka on määritellyt julkisuuden ja voi sitä halutessaan myös muuttaa.
  • Ryhmät sopivat tasavertaiseen vuorovaikutukseen esim. opetuksessa ja monissa opettajien verkostoissa ja niissä kukin toimii omalla nimellään. Sivut puolestaan toimivat hyvin silloin, kun esim. oppilaitos tai yritys haluaa itse julkaista sisältöjä ja sallia muilta lähinnä tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja. Sivuja käytettäessä jokainen kirjautuu omilla tunnuksilla, mutta sivun ylläpitäjä voi määritellä, julkaiseeko omalla nimellään vai oppilaitoksen, yrityksen tai vaikka hankkeensa nimellä. Yksi sivutyyppi on julkisuuden henkilö, mutta jos tällaisen luo työprofiiliksi, sillä ei voi toimia tavallisen profiilin tavoin esim. Facebookin eri ryhmissä.
  • Jos julkaiset muitakin kuin kavereitasi kiinnostavaa sisältöä. voit asetuksista sallia sinun seuraamisen. Tällöin seuraajat näkevät vain ne julkaisut, jotka jaat julkisesti, mutta eivät niitä, jotka jaat vain kavereillesi. Itse jaan julkisesti lähinnä työhön liittyviä sisältöjä. Näet ne joko seuraamalla minua tai käymällä Facebook-sivullani. Jos seuraat minua, minä näen sinusta vain julkiset tietosi, mutta julkaisusi eivät päivity aikajanalleni. 


lauantai 18. marraskuuta 2017

Moodle - sisällön ja pedagogiikan näkökulmasta

Digitaalisuus tarkoittaa monelle sitä, että organisaation käytössä on oltava uusinta tekniikkaa ja verkkotyökaluja. Koulutuspuolella tämä tarkoittaa yleensä sitä, että oppilaitos on sitoutunut käyttämään jotain tiettyä verkkoympäristöä opetuksessa. Yleisimpiä verkko-oppimisympäristöjä ovat Moodle ja Optima. Tässä esimerkissä puhun Moodlesta, mutta monet asiat pätevät muihinkin verkkoympäristöihin.

Puhuin Moodlesta ja esteettömyydestä Digiosalliseksi-hankkeen webinaarissa viime torstaina.

Lähituntiresurssien pienentyessä verkkoympäristö on hyvä työkalu, jolla voidaan parhaimmillaan tukea oppimista merkittävästi. Se on opintojakson selkeä kotipaikka, jossa voidaan jakaa aineistoja ja jonne voidaan palauttaa tehtävät. Tämä kuulostaakin hyvältä ja selkeältä ratkaisulta.

Mutta vaikka Moodle on monella opettajalle suuri helpotus ja ihanteellinen työkalu, saattaa se näyttäytyä opiskelijoille hieman eri tavoin.

Kaikissa oppilaitoksissa ei ole yhtenäistä ohjeistusta, joten Moodleja on yhtä monenlaisia kuin opettajia. Toisissa oppilaitoksissa ohjeistus on, mutta monet opettajat eivät joko tiedä tai välitä sen olemassaolosta - tai ehdi tutustua siihen. Eli siinä missä toinen opettaja upottaa Moodleensa kaikki käytettävissä olevat työkalut, täyttyy toisen Moodle Power point -dioista.


"Haluan kertoa opiskelijoilleni kaiken"


Usein opettaja pyrkii täydellisyyteen. Materiaalia on liikaa. Selkeitä otsikoita ja yhtenäistä typografiaa ei välttämättä ole mietittykään - fonttivalinnoista puhumattakaan. Suosituksista ei ole kuultukaan.

Hahmottamisen ja esteettömän opiskelun näkökulmasta tämä ei ole hyvä lähtökohta. Opiskelijoiden on vaikea saada kiinni opettajien erilaisista logiikoista. Kun tähän vielä yhdistetään se, että Moodle näyttäytyy ja toimii eri tavoin erilaisilla laitteilla ja selaimilla, ollaan ajauduttu jo aika kauas esteettömästä opiskelusta. Mobiililla Moodle ei vielä oikein toimi ja mobiili taas olisi usein opiskelijanäkökulmasta se helpoin, tutuin, innostavin ja turvallisin väline. Eikä kaikilla opiskelijoilla ole konetta ja laajakaistaa käytössään.

Opettajat ihmettelevät verkkokurssien keskeyttämisiä, opiskelijat turhautuvat Moodlen usein luotaantyöntävään ja virastomaiseen ulkoasuun. Kun he eivät löydä tehtävää tai vastauspaikkaa, opiskelu jää. Opettajaan ei välttämättä saada yhteyttä juuri toivotulla hetkellä ja myöhemmin lisäohjeiden kysely unohtuu. 24/7-opiskelu asettaa omat haasteensa.

Opettaja on hämillään. Hän ei tiedä puuttuuko opiskelijan vastaus kiireeen, osaamattomuuden, piittaamattomuuden vai laiskuuden vuoksi. Yhteisöllisyyskään ei auta kaikkia. Vertaistuki yhteisissä tehtävissä helpottaa monen opiskelijan matkaa, mutta kaikki eivät uskaltaudu kysymään apua kaveriltakaan.

Verkkotuutorille olisi tarvetta. Hyvä olisi myös tietää opiskelijoiden lähtötaso ennen verkko-opintojen alkamista. Ryhmäyttämistäkin suositellaan verkossa uudestaan, jopa tutulla ryhmällä.


Millainen sitten olisi toimiva ja selkeä Moodle?


Oppimisympäristöön kokoaisin vain pääasiat. Linkkejä, tiedostoja ja toimintoja ei saisi olla liikaa. Yksinkertaisuus on usein valttia. Otsikkojen tulisi olla selkeät niin sisällöltään kuin fonttivalinnaltaan ja -kooltaan. Yhtenäiseen typografiaankin kannattaa kiinnittää huomiota. Visuaalisesti kiinnostava sivusto, kuvien ja tekstien vuoropuhelu on aina houkuttelevampi vaihteohto kuin pelkkä teksti.

Ja kaikkein tärkeintä on se, että tehtävät ja palautuspaikat löytyvät helposti. Sanallinen ja suullinen tehtävänanto tukee tehtävän ymmärtämistä.

Webinaaria valmistellessani ja pitäessäni ymmärsin yhtäkkiä sen, että Moodlea kouluteaan usein vain teknisestä näkökulmasta. Teknispainotteisuus saattaa karkoittaa osan opettajistakin. Työkalu voi tuntua liian vaikealta ja motivaatio opetella sen käyttöä kärsii.

Entäs jos koulutuksessa olisikin pedagoginen ote, jossa huomiota kiinnitettäisikin sisällön suunnitteluun ja esillepanoon? 

Webinaarin jatkot käydään Padletissa. Kirjaa kokemuksesi ja ajatuksesi rohkeasti näkyviin.


Teksti:
Heli Antila
lehtori, TAMK


Webinaarin diat

Padlet

tiistai 7. marraskuuta 2017

Näkymätöntä työskentelyä Moodlen syövereissä

Olen valmistellut loppukevään ja syksyn aikana webinaaria Digiosalliseksi-hankkeessa. Parituntisen webinaarin teemana on Moodle - esteetön ja helppo hahmottaa?

Kirjatessani projektin työtunteja havahduin tosiasiaan, että olen valmistellut kahden tunnin webinaaria aivan hirvittävän pitkän ajan. Valmistelu alkoi jo kuukausia sitten ja vieläkin viimeisteltävää riittää.

Todellista prosessityöskentelyä.


Verkkokurssi Moodlessa. Kuva: Heli Antila


Webinaarin Moodle-teema lähti liikkeelle opiskelijoiden kokemuksista. Huolella hiottu ja opettajan mielestä mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti rakennettu verkkoympäristö saa kerta toisensa jälkeen opiskelijoilta murskatuomion:

"On sekavaa.", "En löydä."

Ja vaikka yksittäinen opettaja opiskelijoiden mielestä Moodlen luomistyössään onnistuisi edes välttävästi, tulee niskaan ryöppy kysymyksiä kollegan kurssista. Niihin ei vastauksia löydy.

Pikasilmäyksellä huomaan korkeintaan hänen käyttäneet rakenteena teemoitusta, kun itse etenen viikkoperusteisesti. Minun mielestäni kolleganikin kokonaisuus on yksinkertainen ja selkeä.

Opiskelijat eivät ehkä tiedä, että opettajat pääsevät tarkastelemaan heidän Moodle-toimintaansa. Usein vastaus ongelmiin löytyy osittain sieltä.

Tehtävää ei ole ymmärretty, koska sitä ei ole edes avattu.

Avaamattomuuden syytä analytiikka ei kuitenkaan paljasta. Eli löysikö opiskelija koskaan etsimäänsä tehtävää Moodlen syövereistä. Ja jos ei löytänyt, niin miksi?

Selvityksiä, suosituksia, kiirettä...


Verkkoympäristöjen esteettömyyttä on selvitetty ja suosituksiakin on laadittu. Esimerkiksi ESOK-verkosto on laatinut saavutettavan tieto- ja viestintäympäristön suositukset, STIVI-suositukset

Sieltä ne löytyvät vapaasti Internetistä, selkeät ohjeet.

Tunnen piston sydämessäni, sillä opettajan hektisessä työssä ei verkkoympäristöä rakentaessa usein ehdi edes ajatella esteettömyyttä. Ei etenkään silloin, jos ryhmän opiskelijoilla ei ole diagnosoituja erityistarpeita.

Verkkoympäristön valmistelu tapahtuu liian usein kovan kiireen ja paineen alla. Yhteisiä ohjeistuksia ei ole - tai niihin ei ole tutustuttu. Jokainen opettaja hyödyntää omia kokemuksiaan. Jokainen kurssi on erilainen.

Ja opiskelijat ovat turhautuneita.

Aihetta on tutkittu paljon. Itsekään en tiennyt kuinka paljon, ennen kuin aloin valmistella esitystäni. Hävettää tunnustaa, että löysin suosituksista ja tutkimuksista lukuisia asioita, joita en ollut koskaan edes ajatellut.

Halusin selvittää aihetta lisää.

Ja uppouduin esteettömyyden suohon. Huomasin, että samaa käsitettä käytetään useissa erilaisissa tarkoituksissa. Jäin tuskissani miettimään esitykseni kohdennusta ja rajausta. En millään pystyisi kahdessa tunnissa vastaamaan kaikkiin niihin odotuksiin, joita käsite ihmisissä herättäisi.

Siis rajasin ja kohdensin, useita kertoja uudelleen.

Lopulta malli alkoi muotoutua. Ensi torstaina en puhu Moodlen teknisistä ominaisuuksista tai apuvälineistä. Pohdin oppimisympäristön sisällön rakentamista yleisellä tasolla esimerkkien kautta. En myöskään keskity varsinaisesti erityisryhmiin, vaan puhun selkeydestä kenen tahansa opiskelijan näkökulmasta.

Jo nämä rajaukset tuovat esille melkoisen määrän haasteita. Uskonkin, että keskusteltavaa riittää.

Kuva: Heli Antila.


Ja ne Power point -diat.

Muokkaan, visualisoin, lyhennän ja sanon toisin. Ja aina ne ovat yhtä esteellisiä - tarkasteltiin esteettömyyttä sitten mistä näkökulmasta tahansa. Lopputulos näyttää siltä kuin en olisi suosituksista itse kuullutkaan.

Mutta silti:

Ilmoittaudu ja tule mukaan webinaariin keskustelemaan Moodle-kokemuksistasi.



Workshop 10: Moodle – esteetön ja helppo hahmottaa

Workshop järjestetään 16.11.2017 klo 14-16 webinaarina osoitteessa https://connect.funet.fi/digiosalliseksi/

Moodle on yleisesti käytetty oppimisympäristö eri organisaatioissa. Monet opettajista pitävät Moodlea selkeänä ja toimivana, mutta opiskelijapalautteessa oppimisympäristöä pidetään melko usein sekavana ja vaikeana. Haluttuja tietoja ei aina löydetä oppimisympäristöstä toivotulla tavalla.
Webinaarissa pohditaan Moodlea esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Esille tuodaan kokemuksia sekä pohditaan millainen selkeän Moodle-kurssin tulisi olla.

Kouluttajana Heli Antila
Ilmoittautumislomake: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/24384/lomake.html



Teksti ja kuvat: Heli Antila
lehtori, TAMK

perjantai 3. marraskuuta 2017

Tervetuloa Digiosalliseksi-blogiin!

Tervetuloa Digiosalliseksi-hankkeen TAMKin tiimin uuteen blogiin! Toiminta on jo vähän yli puolivälin, mutta jaettavaa riittää ja uutta tulee jatkuvasti. Tähän blogiin kootaan jatkossa mm. TAMKin tiimin julkaisut ja workshopien materiaalit. Tässä heti alkuun listaa jo aiemmin eri kanavilla jaetuista:



Hankkeen tärkein digitaalinen jakamisen paikka on jatkossakin Facebook-ryhmä.  Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan sinne ajatuksia, kertomaan kokemuksista ja kuulemaan hankkeen tuloksista! Jatkossa kaikki tämän blogin uudet julkaisut linkitetään sinne. Hankkeen muut verkkosivut ovat:



Blogissa on julkaisuhetkellä kolme sivua: Tulevien workshopien sivulta löydät kuvaukset ja ilmoittautumislinkit tuleviin työpajoihin ja pidettyjen workshopien kohdalta löydät materiaalit nyt jo 12 eri workshopista. Yhteystietojen sivulta löydät perustiedot hankkeesta sekä yhteystietomme.