perjantai 30. marraskuuta 2018

Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOSSA

- On ollut kiva sanoa olevansa mukana Digiosalliseksi-hankkeessa, pohtivat laaja-alainen erityisopettaja Sanna Laine ja nuorten Vaateri-työpajan ohjaaja Janne Kulosaari Valkeakosken ammattiopistosta VAAOsta.

Molemmat ovat olleet mukana hankkeessa alusta asti, Kulosaari teknologisen osaamisensa ja Laine pedagogisen osaamisensa perusteella. Työparitoiminta on sujunut hyvin, eikä vähiten siitä syystä, että molempien työtilat sijaitsevat vierekkäin.

Sanna Laineelle kyseessä oli ensimmäinen hanke toisella asteella. Alussa haasteena oli se, että kumpikaan ei ollut tehnyt hankkeen toimintasuunnitelmaa, joten tavoitteiden sisältöä pohdittiin tarkasti ja projektisuunnitelmarungon perusteella määriteltiin omalle toiminnalle selkeät tavoitteet jokaiselle vuosineljännekselle.

Näin jälkeenpäin ajatellen tavoitteiden tarkka pohtiminen toimi samalla hyvänä ohjenuorana ja liikkeelle päästiin lopulta nopeasti. Nyt hankkeen loppumetreillä on tarkistettu, että kaikki asetetut tavoitteet on toteutettu jollain tasolla.


Liikkeelle helpoilla ja tutuilla sovelluksilla


VAAO oli ollut mukana selvityksessä henkilöstön digivalmiuksien kartoittamisessa. Siitäkin saatiin vinkkejä toimintaan.

- Teimme hankkeelle heti aluksi yhteisen Word-tiedoston, johon kirjoitimme muistiin pienimmätkin tekemisemme. Liikkeelle lähdimme helpoista ja ehkä jo hieman tutuistakin työkaluista, kuten Prezi, Todaysmeet ja Kahoot. Lanseerasimme niitä työntekijöille, jotka eivät olleet sovelluksia aiemmin käyttäneet, mutta jotka voisivat olla niistä innostuneita, Kulosaari ja Laine kertovat.

Osa kokeilluista sovelluksista päätyi käyttöön, osa ei kaikissa tilanteissa toiminut ja ehdotettuja sovelluksia saatettiin myös tyrmätä. Varsinaisen testauksen Laine ja Kulosaari tekivät ensin itse ja hyvät ideat vietiin eteenpäin muille opettajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli löytää toimivia ilmaisia vaihtoehtoja, joita opiskelijat voisivat hyödyntää myös koulun jälkeen.

Käytännössä suurin osa sovelluksista kuitenkin maksaa jonkin verran, sillä käyttö on vain tiettyyn pisteeseen asti ilmaista. Opiskelijat eivät halua maksaa. Kokeiluissa huomattiin, että lataus ja jakaminen eivät aina olleetkaan mahdollisia ilmaisversiolla. Tosin joihinkin sovelluksiin tuli matkan varrella tulostus- tai tallennusmahdollisuuksia. Hankkeen aikana huomattiin myös nopea kehitystahti: osa sovelluksista kuoli, osa parani ja osa pysyi ennallaan.

- Padlet on meillä edelleen suosittu. Adobe Sparkin video ja webpages päätyivät käyttöön. Myös Todaysmeet oli pitkään suosittu, nyt sen etsitään tilalle jotain vastaavaa. Työpajalla Genially osoittautui suositummaksi kuin Thinglink, Laine ja Kulosaari kertovat.

Uusien sovellusten kokeiluissa Sanna Laine oli mukana opettajien ja ryhmien kanssa oppitunneilla uusia sovelluksia kokeiltaessa. Janne Kulosaari teki puolestaan kokeiluja työpajalaisten kanssa. Myös valmaryhmä toimi työrukkasena ja valmaopettajat olivat aktiivisesti mukana kokeilussa.

- Aikaa ei saa mennä säätöön ja ihmettelyyn. Opiskelijat lähtevät pääosin mielellään kokeilemaan, välillä hermo menee jos ohjelmat latautuvat hitaasti ja kaikkea ei aina haluta tehdä koneella. Opettajista kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi lähteä mukaan kokeiluihin, mutta he työskentelevät mielellään aluksi työparin kanssa, Laine kertoo.

Aika usein tehdyistä kokeiluista jäi rohkeus käyttää ohjelmia esimerkiksi Office365 tuli GoogleDriven kautta tutummaksi.

- Työpajalla emme eritelleet digiä ja muuta toimintaa. Välillä osa väsyy koneella tekemiseen, toisinaan työskentely on “ihan jees”. Pääosin pilotit menivät hyvin, sillä ohjelmat olivat lopulta aika helppoja käyttää, Kulosaari kuvailee.

Laine ja Kulosaari huomasivat, että usein lopputulokset olivat varsin näyttäviä. Niihin oli todella panostettu. Ja opiskelijalla oli hyvä fiilis valmiista lopputuloksesta.

Huomio aikuisten oppimisympäristöjen käytössä


Syysloman jälkeen VAAOssa aloitetaan Moodle-kurssi. Aikuisten oppimisympäristöjen käyttö on ollut haasteellista. Aiemmin on tehty jo yhdessä opettajan kanssa ohjevideo, mutta nyt oppimisympäristöjen käyttöä ohjataan myös tukikurssin avulla.

- Oli hienoa huomata videon teon innostaneen opettajaa. Toiminnot ja logiikat seuraavat usein toisiaan. Opettajat voivat pelätä, että nuoret tietävät enemmän, joten tukihenkilö luokassa tuo turvaa. On hyvä tietää, että aina saa apua muilta ja apua voidaan antaa myös opiskelijan läsnä ollessa. Se on todella tärkeää ja huojentavaa. Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta asennetta uuden omaksumiseen täytyy olla, Laine kuvailee.

VAAOssa järjestettiin Digiosalliseksi-hankkeen aikana myös kaksi Matleena Laakson työpajaa: Facebookin ja helppojen työkalujen esittely. Molempiin pajoihin osallistui runsaasti opettajia ja koulutukset saivat hyvät palautteet. Uusimpana opetushenkilöstölle on järjestetty Moodle-koulutus.

Sanna Laineen ja Janne Kulosaaren roolina ei ole ollut niinkään kouluttaminen, vaan enemmän yksittäiset aikuis- tai ryhmäkontaktit. Hankkeen aikana Laineesta on tullut suosittu työpari esimerkiksi verkkokurssien tekoon. 


VAAOn opettajien yleisilmettä molemmat kuvailevat rohkeaksi. Lähdetään ennakkoluulottomasti kokeilemaan, jaetaan kokemuksia, kerrotaan hyviä ja huonoja puolia ja jaetaan materiaaleja. Kollegoilla on hyvä asenne digitaalisuuteen ja sen käyttöön arjessa. Opettajia hyörii Sanna Laineen työhuoneessa aiempaa enemmän, kun materiaaleja tehdään yhdessä ja neuvoakin osataan kysyä neuvoakin uskalletaan kysyä.

Hankkeen aikana digitaalisuus on lähentänyt työkavereita, tulee puhuttua yhdessä tehdessä vähän muustakin ja toiminta on entistä yhteisöllisempää. Ongelmakohdat osataan konkretisoida ja niihin tartutaan.

Kun yhdessä sählätään ja sekoillaan, on hyvä se tapa uskaltaa tehdä, vähän erilaista kun perinteisissä atk-koulutuksissa, Kulosaari ja Laine nauravat.

VAAOn sivuille on hankkeen aikana perustettu blogi, jossa on esitelty käytettyjä ilmaisia sovelluksia. Viikkokirjeen mukana on julkaistu digitärppejä, joissa on esitelty aina yksi sovellus kuvan ja lyhyen kuvauksen avulla. Niistä on saatu hyvää palautetta ja digitärppejä aiotaan jatkaa hankkeen jälkeenkin.
Jatkossa kokeilu tapahtuu enemmän omalla ajalla ja omassa ohjauskäytössä. 
- Digiosalliseksi-hanke on ollut ihan mahtava. Se on hyvin organisoitu, sillä aina on ollut selvät sävelet ja päivämäärät, asiakirjat löytyvät ja kaikki on kunnossa. Matleena Laakson workshopit ovat olleet loistavia ja olemme lainanneet niistä ideoita omassa blogissa. Hyvä pöhinä on ollut muidenkin toimijoiden kanssa. Tässä on ollut kiva olla mukana, Kulosaari ja Laine kiteyttävät.

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Innostaisinko kolleganikin digiopeksi?




Eilinen Digiosalliseksi-webinaarini sai alkunsa asiasta, jota pohdittiin paljon hankkeen eri työpajoissa. Osallistujina ovat usein samat henkilöt. He kehittävät jatkuvasti innolla omaa osaamistaan ja oppivat paljon uutta. Kouluttautujien joukosta puuttuvat miltei kokonaan ne ihmiset, jotka eivät omassa opetuksessaan hyödynnä kovin suurella innolla digitaalisia mahdollisuuksia.

Eilisessä webinaarissa taisin puhua "digisyrjäytyneistä" tai "digisyrjäytyvistä" opettajista. Aika hurja käsite, mutta pahoin pelkään, että se on ainakin muutamien henkilöiden osalta ihan totta.

Tietysti olisi lohdullista ajatella, että näitä laimeasti digitaalisuutta hyödyntäviä opettajia on vain hyvin vähän.

Menneen vuoden aikana olen päässyt tutustumaan Digiosalliseksi-hankkeen opettajakyselyn tuloksiin sekä OHO! Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakoulussa -hankkeen opiskelija- ja opettajakyselyn tuloksiin. Kaikkien näiden kyselyiden tuloksissa yhdistyy sama asia: avoimissa vastauksissa tuodaan suoraan esille, että kaikki opettajat eivät osaa tai eivät viitsi. Puhutaan "viimevuosisadan" opettajista, joilla digitaidot ovat heikolla tasolla.

Ehkä hieman ironista on, että sähköisiin kyselyihin vastanneista kukaan ei myönnä olevansa tuollainen. Niin, tuskin digitaalisuutta pelkäävä henkilö edes vastaa sähköisiin kyselyihin. Minua mietityttääkin se, kuinka paljon tai vähän heitä siis eri oppilaitoksista löytyy.

Toisilla löytyy aikaa, toisilla ei

 

Itsensä kehittäminen on priorisointikysymys. Lähes identtisessä työtilanteessa toinen opettaja löytää sille aikaa, toinen ei. Parasta osaamista -hankkeen julkaisusta Innokkaasti edelläkävijänä! Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita olen nopean lukukerran jälkeen löytävinäni muutamia ajatuksia osallistumattomuuteen: on kiire, aihetta ei koeta oikeasti tarpeelliseksi tai mielekkääksi tai opettajat kokevat, että koulutukseen ei ole järjestetty riittäviä aikaresursseja tai muita resursseja (Manninen 2018).

Ehdin tutustua myös toiseen tuoreeseen julkaisuun webinaaria valmistellessani. Harri Kukkosen julkaisu "Tarinat kertovat - opintoihin kiinnittymisen lähteet ammattikorkeakoulutuksessa" kertoo OPISKELIJOIDEN opintoihin kiinnittymisestä. En kuitenkaan voinut olla lukiessani leikittelemättä sillä ajatuksella, että eivätkö kouluttautuvat ja kehittäytyvät opettajatkin ole todellisuudessa eräänlaisessa opiskelijaroolissa, oppijoina. Miten opettajat kiinnittäytyvät itsensä kouluttamiseen?

Miellyin Kukkosen kirjassa käsitteeseen "ammatillinen tahto". Opettajaltakin vaaditaan oppijan roolissa ammatillista tahtoa eli myönteistä suhtautumista oppimiseen ja sen ylläpitämiseen, valmiutta kohdata uutta ja epävarmaa, muutoksen haluamista ja halua osallistua ja sitoutua toimintaan (Kukkonen 2018).

Epävarmana ei uskalla kokeilla


Yksi opettajan digikokeiluja estävä asia saattaa olla epävarmuus omasta digiosaamisesta. Pelätään kenties epäonnistumista opiskelijoiden edessä, joten ei uskalleta edes kokeilla. Pahimmillaan epävarmuus tarkoittaa myös sitä, ettei uskalleta keskustella kehittymistarpeesta edes kollegan kanssa. Heikkouden paljastaminen pelottaa, eikä siinä auta edes se, että kyseessä on kuitenkin omalla alallaan mestarillinen substanssiosaaja, oikea ammattilainen.

Paras ja lähellä oleva apu on usein kollegan vierihoito. Kun työkaveri näyttää helppoja ja yksinkertaisia asioita vierestä, kyseessä ei ole virallinen koulutustilanne. Eilenkin webinaarin kommenteissa pohdiskeltiin sitä, että digiosaajan tulisi vain tulla opettajanhuoneeseen näyttämään muutaman sovelluksen käyttöä ilman sen suurempia koulutusilmoittautumisia.

Kun epävarmaa kollegaa houkutellaan mukaan digikokeiluihin, on mielestäni tärkeää suhtautua kunnioituksella hänen aiempiin tekemisiinsä. Ja on myös annettava aikaa omaksua. Sovelluksia löytyy vaikka jokaiselle vuoden päivälle, mutta entä jos yhteen olisikin aikaa tutustua rauhassa kokonainen kuukausi. Yksi kokemuskin on parempi kuin ei ollenkaan kokemuksia.

Muutos ja kehittyminen tarvitsee koko työyhteisöä. Yksi innokas opettaja ei pysty yksin muuttamaan koko organisaation toimintatapoja. Toisaalta opiskelijapalautteissa yksikin heikko lenkki saattaa riittää siihen, että koko opettajakaartille jaetaan sapiskaa osaamattomuudesta. Näenkin tärkeänä, että jokaisen opettajan kehittymisen suunta olisi eteenpäin - toisilla hieman isommilla tai toisilla hieman pienemmillä askelilla.

Kaikista ei tule koskaan huikean monipuolisia digiopettajia, mutta pienetkin kehitysaskeleet kohottavat itsetuntoa ja vievät heikoimpia digiosaajia parempaan suuntaan.

tiistai 13. marraskuuta 2018

maanantai 5. marraskuuta 2018

Seminaarin 10 tviittiä

Followthehashtag-sivusto on yksi monista, joista näkee erilaisia tilastotietoja Twitterin käytöstä. Alla muutamia poimintoja maksuttomalla versiolla näkyvistä tilastoista liittyen viime keskiviikon Digiosalliseksi-hankkeen seminaariin. Tviittejä aihesta kirjoitetaan ja retviitataan tälläkin viikolla, joten tilasto elää. Tämän kirjoituksen tiedot on haettu neljä päivää tapahtuman jälkeen.

Tviittejä #Digiosalliseksi-tunnuksella lähetti 29 käyttäjää, jotka voivat olla Twitterissä henkilöitä tai organisaatioita. Kullakin käyttäjällä on keskimäärin 815 seuraajaa, joten 144 tviittiä levisi viikon aikana laajalle.

Alla olevat kuvat ovat Followthehashtag-sivulta, mistä ne näkee Twitterillä kirjautuen kaikkine tietoineen ja kuvissa olevine hyperlinkkeineen. Näet tilastot myös tästä linkistä, mutta maksuton sovellus näyttää tietoja usein vain noin viikon taaksepäin.

Kaikki Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaariin liittyvät bloggaukset kootaan seminaarin sivulle.

Sanapilvi Twitterin käytetyimmistä samoista #Digiosalliseksi-tunnukseen liittyen.


Vasemmalta näkyy tilastoa, minkä mukaan 10 käyttäjää lähetti vain yhden tviitin ja kaksi aktiivisinta molemmat yli 10. Kuvasta oikealla näkyy, millaisia tviittejä lähetettiin. Viestit olivat tyypillisiä monille seminaareille: Tviitteihin tiivistettiin esityksissä ja työpajoissa kuultua ja koettua, mutta keskustelut käytiin kasvotusten. 




Suosituimmat tviitit


Alla on ensimmäisenä tapahtuman retviitatuin viesti ja sen alla neljä useimmiten suosikiksi merkittyä viestiä. Niiden alla vielä muutama muu suosittu viesti seminaarin sisältöihin liittyen.














lauantai 3. marraskuuta 2018

Saavutettava digipedagogiikka - mahdollisuus vai utopiaa?


Ahlman Digiosalliseksi-työpaja Saavutettava digipedagogiikka from Heli Antila

Saimme kollegani Sari Hanskan kanssa mahdollisuuden keskustella Digiosalliseksi-hankkeen päätösseminaarin työpajassamme saavutettavasta digipedagogiikasta. Ennen keskustelua hankalat ja vaikeaselkoiset käsitteet oli avattava - siitäkin huolimatta, että niitä käyteään pedagogisessa keskustelussa usein varsin huolimattomasti ja tarkoituskin saattaa vaihdella keskustelijan mukaan.

Jo pelkästään saavutettavuudesta ja esteettömyydestä ja termien käytöstä on löydettävissä lukuisia näkemyksiä. Kiistaa esiintyy siitäkin kumpi näistä kahdesta on pääkäsite ja kumpi alakäsite.

Alustuksemme diassa hyödynnämme määritelmiä, joita Turun yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö Paula Pietilä käyttää korkeakoulujen saavutettavuutta kehittävässä OHO!-hankkeessa.

Saavutettavuus
  • toimijoiden yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistamista eri tilanteissa ja ympäristöissä (esim. palvelut, verkkoympäristöt, sovellukset, julkaisut) 
  • asenteiden avoimuutta tai monenlaisuuden huomiointia suunnittelussa, strategioissa ja politiikoissa

Esteettömyys
  • viittaa tavallisesti rakennettuun, fyysiseen ympäristöön
  • rakennukset, opasteet, kulkuväylät, muu ympäristö ympäristössämme on jokin este, joka tulee poistaa

Työpajassamme kävimme keskustelua ajankohtaisista teemoista laajalla skaalalla. Erityisesti haimme ajatuksia kuitenkin kolmeen ydinkysymykseen:
  1. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Miten olet hyödyntänyt digipedagogiikkaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja suunnitellessasi? 
  2. Muutos ja kehityksen vauhdissa pysyminen ei ole aina helppoa. Miten huolehdit oman osaamisesi kehittämisestä? Millaisia koulutuksia kaipaat? 
  3. Mitä lisäarvoa digi tuo opetukseesi?

Ja tässä muutamia otteita asioista ja ideoista, joita työpajassamme tuli esille:

1. Digipedagogiikan hyödyntämiseen vinkkejä


* verkko-ohjaukset ovat sekä opettaja- että opiskelijalähtöisiä

* opiskelijoille pitäisi antaa palautetta eikä vain antaa tietokoneen tarkistaa kaikkea

* osa ei selviä perustaitojensa puuttuessa verkko-opinnoista

* lähipäivänä opastetaan tehtävät verkko-opintoja varten

* verkkoon siirtyminen voi pelottaa opiskelijaa, tarvitsee opettajan tueksi

* vaihtoehtoja on paljon, mutta täytyy osata valita kullekin opiskelijalle niistä oikea 

* Moodleen voisi saada viestin, joka kertoo opiskelijalle, että tehtävä on palautettu ajoissa 

* erityistukea tarvitsevat huomioitava mm. vierihoidolla ja lähiopetuksena sekä tavoitteissa, verkkotehtävät ja työssäoppiminen painopisteenä toisille paremmin digin hallitseville (= yksilölliset polut, jotka voivat tosin olla haastavia)

* maahanmuuttajien (luku- ja kirjoitustaidottomat) kanssa digipedagogiikan hyödyntäminen voi olla hankalaa, jos opiskelija ei osaa käyttää edes hiirtä -> valtava digiloikka


2. Tähän kaivataan lisäkoulutusta


* on paljon työkaluja, joista ei tiedä, minkä valita -> jokin paikka olisi hyvä, jossa avataan, mihin mikäkin apuväline toimii ja mitä on tarjolla mihinkin asiaan (mm. seminaareissa, työpajoissa)

* lyhyitä koulutuksia, vierihoitoa, päivän koulutuksia, itse tekemistä

* digiopettaja, joka kyselee, mitä opettajat todella tarvitsevat ja räätälöivät koulutuksen sen mukaan

* koulutus -> aikaa arkeen, jotta saa suunnitelmat vietyä omaan opetukseen

* tiimi/työpari on hyvä muutosta tehtäessä -> muutos saadaan aikaan paremmin kuin yksin

* osalla passiivisuutta, koska eivät etsi tai löydä kiinnostavia koulutuksia

* tiedonhallinnan koulutuksesta pulaa opettajilla

* verkostoitumiskoulutusta, jos omassa yhteisössä ei ole kiinnostuneita (hanketyöt)


3. Lisäarvoa digistä


* isot ryhmät -> digi nopeuttaa ja tehostaa opetusta, havainnollistaa

* tuo vaihtelua opetusryhmiin, virkistyminen

* mahdollistaa ajasta, paikasta riippumattoman ohjauksen

* säästää aikaa ja rahaa, kun käyttää sitä oikein

* opettajan etätyömahdollisuus (Skype)

* digi tuo vaihtoehtoja- katkaisee perinteisen opetuksen, palautteen antaminen on nopeaa

* huono asia on 24/7 -elämä eli opiskelijat ottavat yhteyttä missä ja milloin vain

* huonoa tietosuoja-asiat erilaisissa ryhmissä

* vertaisohjauksen hyödyntäminen onnistuu

Mitä on saavutettava digipedagogiikka?


* opiskelijan näkökulma: digipedagogiikan tulisi olla tasa-arvoista kaikille

* laitesaavutettavuus -> (esim. piuhat eivät toimi, järjestelmät vaikeakäyttöisiä)

* tilat pitäisi olla varustettu niin, että kaikkia laitteita voidaan ja osataan käyttää, teknisten laitteiden ja sovellusten toimivuus tärkeää

* netin nopeus voi vaikeuttaa

* haitari suurenee: osa opettajista vielä viime vuosisadalla, osa pysyy mukana

* ei digiä digin vuoksi: läsnäolo luo hyvinvointia

* myös työnhaku muuttunut -> osattava käyttää ja hyödyntää digiä monessa muussakin asiassa yhteiskunnassa kuin pelkästään oppimisessa

* enemmän tukea tarvitseville, itsenäisemmin pärjäävät voisivat opiskella automatisoidummin

* yhdessä kokeileminen -> oppiminen, huomaa etteivät kaikki sovellukset aina sovi itselle

* kokeilujen kautta voi alkaa kehittää pedagogiikkaa

* omien taitojen ja elämän tilanteen mukaan opiskelevat (mm. etäopiskelu, lähiopiskelu, pajat omien taitojen mukaisesti) -> jää enemmän aikaa eniten tukea tarvitsevien opastamisen ja ohjaamiseen.

-  -  -
Kaikki Digiosalliseksi vai osattomaksi -seminaariin liittyvät bloggaukset kootaan seminaarin sivulle.

OPISKELIJA: Vastaa kyselyyn!

Hei!

Digiosalliseksi-hanke kysyy OPISKELIJOIDEN ajatuksia ja kokemuksia sähköisistä oppimisympäristöistä (esim. Moodle, Classroom, Eliademy, Teams).

Kysymykset liittyvät sähköisten oppimisympäristöjen selkeyteen ja saavutettavuuteen.

Kysely on avoinna 15.11.2018 asti osoitteessa: https://lomake.tamk.fi/v3/lomakkeet/27072/lomake.html

Linkkiä ja tätä viestiä saa jakaa vapaasti!