perjantai 27. huhtikuuta 2018

Verkossa ohjaaminen - mitä kaikkea se vaatiikaan?


Digiosalliseksi Workshop Digitaalisuus erityisen tuen opiskelijan ja hänen ohjaajansa työkaluna pidettiin Saskyn Mäntän toimipisteessä 26.4.2018 


Verkko-ohjaus on koulutusalan toimijoille tänä päivänä tuttu käsite. Kuitenkin niin verkko kuin verkko-ohjauskin saattavat opettajasta riippuen tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.

Joku voi sanoa vakavin ilmein olevansa verkko-ohjaaja luotuaan Moodle-kurssin, jossa on muutama Power Point -esitys ja tehtävä. Toiset hyödyntävät opetuksessaan valtavaa määrää Internetistä ilmaiseksi löytyviä erilaisia sovelluksia ja lähes läkähdyttävät opiskelijat suurella innollaan. Kolmannet keskittyvät edellä mainittujen rinnalla tuomaan opetukseensa työelämässäkin käytettäviä projektinhallintaohjelmistoja.

Ja totta. Kaikki tämähän on verkko-ohjaamista.

Perinteinen määritelmä verkko-ohjaukselle on ollut se, että ohjaus tapahtuu Internetin välityksellä ja on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Ajasta ja paikasta riippumattomuus on myytti, joka nousi esille Mäntänkin keskusteluissa. Vaikka verkko-ohjaus voi tapahtua reaaliaikaisesti tai viiveellä, on yhteisiä aikoja usein sovittava, esimerkiksi Skype-ohjauksissa.

Myöskään paikasta riippumattomuus ei aina onnistu. Opiskelijan harjoitteluohjauskeskustelu ei voi tapahtua avokonttorissa kaikkien työntekijöiden kuullen. Paikan on tietenkin myös oltava sellainen, että verkkoyhteys on riittävän hyvä.

Ja lisäksi aikaan ja paikkaan liittyy verkkotyöskentelyn tuoma 24/7-riski. Uskoisin, että monille verkkotyöskentelijöille tämä on ilmiönä tuttu. Sähköpostiin, WhatsAppiin tai messengeriin on aina voinut putkahtaa uusi tärkeä viesti. Täytyypä tarkistaa.


Ohjattava on kuningas tai kuningatar


Verkko-ohjauksessa on syytä muistaa, että ohjattava on aktiivinen toimija ja tavoitteena on tukea hänen itseohjautuvuuttaan. Ohjattavan oma verkko-osaaminen ja tavat työskennellä saattavat vaikuttaa ohjausmuotoon. Ei ole vain yhtä ainoaa tapaa ohjata.

Tätä ei kuitenkaan tule tulkita niin, että ohjattava aina ja kaikissa tilanteissa valitsee käytettävät sovellukset. Hänelle voisi kuitenkin olla hyvä tarjota muutamia mahdollisuuksia, joista hän saa itse valita.

Itseohjautuvuuden korostaminen ei tarkoita sitäkään, että ohjaaja odottaa aloitteellisuutta tilanteessa, jossa ohjattavalle ei sitä ole. Silloin on autettava alkuun. Sulautuva ohjaus eli välillä livenä ja välillä verkossa tukee opiskelijaa näissä tilanteissa parhaiten.

Myös diginatiiviuden käsite on syytä unohtaa. Nuoret osaavat kyllä, mutta eivät välttämättä ohjauksen kannalta olennaisia asioita. Heidän digitaalisuutensa keskittyy monesti vain viihdekäyttöön ja kun verkossa pitäisikin tehdä jotain hyödyllistä, he voivat olla avuttomina uuden tilanteen edessä.

Tuttujen vapaa-ajan sovellusten käyttö koulumaailmassa saattaa hämmentää nuorta. Ja ennakkoluulot uusia sovelluksia kohtaan voivat olla suuriakin. Kaikilla ei edes ole digitaitoja tai tarvittavia laitteita kotonaan. Erot nuorten osaamistasoissa saattavat olla jopa suurempia kuin aikuisilla.

Parhaimmillaan sovellukset hyvin hallitseva nuori saa kuitenkin harjoittelutilanteessa onnistumisen kokemuksia, jos pääsee opettamaan vaikkapa Skypen käyttöä työpaikkansa ohjaajalle. Näin nuori on ohjausketjussa se ratkaiseva lenkki, jonka ansiosta harjoittelunohjaus onnistuu verkossa.

Onnistumisen kokemusten luominen ja sitä kautta nuoren itseluottamuksen rakentaminen tuovat tärkeän tunteen omasta aktiivisuudesta. Tämä on onnellinen alku verkko-ohjaussuhteelle.



Miten ohjata harjoittelua verkossa?


Mäntän workshopissa kokeilimme Lino-muistitaulua ja Kahootia. Lisäksi tutustuimme QR-koodien luomiseen.

Entä mitkä muut työkalut toimivat ammatillisessa opetuksessa vaikkapa harjoittelun ohjauksessa?

Blogi on työkaluna hyvä. Oma osaaminen ja kehittyminen tulee hyvin esille koko opintojen aikana päivittyvässä blogissa. Parhaimmillaan siitä saattaa rakentua oman ammatillisen kasvun portfolio tai jopa työnhakua tukeva julkinen nettiportfolio.

Blogi on erilaisille opiskelijoille armelias työväline. Sen käyttö on suhteellisen helppoa, blogi sallii kepeätkin päivitykset ja oman harkinnan ja osaamisen mukaan voi painotus olla tekstissä tai kuvissa. Bloggamalla opiskelija oppii myös mediataitoja ja mediatekstin tekemistä.

Omaa osaamistaan voi esitellä myös YouTuben tai Instagramin avulla. Molemmat ovat useille nuorille tuttuja ja mieluisia sovelluksia. Myös ThingLinkillä voi luoda interaktiivisia kuvia ja tehdä hyvinkin näyttäviä harjoitteluraportteja.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

GDPR ja verkko-opiskelukokemus

Kuva: TheDigitalArtist, CC0, pixabay.com
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) astuu voimaan 25.5.2018 ja se edellyttää myös oppilaitoksilta entistä tarkempaa huolenpitoa henkilötietojen käsittelyssä. Monissa oppilaitoksissa aiheesta tarjotaan sisäistä koulutusta, mutta tarjolla on myös kaikille avoimia koulutuksia. Itse tietosuoja-asetuksen oppimisen ohella tässä on se hyvä puoli, että me opettajat, ohjaajat ja kouluttajat pääsemme välillä vaihtamaan roolia oppijaksi ja suorittamaan (pakollista) verkkokurssia. Siitä kerron tässä bloggauksessa, en itse GDPR-asetuksesta.

Ilmoittauduin jo tammikuussa Snellman-kesäyliopiston toukokuun kurssille EU:n yleinen tietosuoja-asetus koulussa. Vasta maaliskuussa huomasin intrasta ensimmäisen viestin, että TAMK tarjoaa henkilöstölle vastaavan verkkokurssin. Tähän voi vain todeta, että Snellmanin kannatti aloittaa markkinointi ajoissa!

En peru ilmoittautumista Snellmanin kurssille, sillä yksin suoritettavat TAMKin Granitelta hankkimat verkkokurssit eivät mahdollistaneet minkäänlaista vuorovaikutusta ja jättivät muutaman kysymyksen ilmaan. Kurssi varmastikin vastaa keskimäärin osallistujien kysymyksiin ja sen ylikin, mutta minulle opetustoimen täydennyskouluttajana jäi vielä muutamia kysymyksiä sekä eri kouluasteiden näkökulmasta (mm. ikärajat) että freelancer-kouluttajana toimimiseen liittyen.

Suoritin tänään nämä TAMKin/Graniten Tietosuojan perusteet että Tietosuojan pääperiaatteet -verkkokurssit. Niissä teksti oli pilkottu osiin, kuten verkkokursseilla on tapana tehdä, mutta monivalintatehtäviä ja lopuksi itse tallennettavaa tai tulostettavaa todistusta lukuunottamatta kokonaisuus ei eronnut siitä, että olisin saanut luettavaksi tekstitiedoston. Alla kommenttini verkkokursseista oppijan näkökulmasta.

Tietosuojan perusteet -kurssi

  • Hui, kurssi puhuttelee minua nimelläni! Etunimi toimi hyvin, välillä käytettiin myös sukunimeä, mikä tuntui hassulta. Jos voidaan personoida nimen mukaan, eikö voitaisi personoida myös sisältöä, esim. sen mukaan, että olen sivutoiminen, mikä tarkoittaa mm. sitä että säilytän ja käsittelen tietoja kotikoneellani? Tai että työskentelen täydennyskoulutuksen parissa, joten minua kiinnostavat muidenkin oppilaitostasojen kysymykset.
  • Erinomainen ja selkeä johdanto, mistä löytyi tieto, että kurssin suorittaminen kestää noin tunnin. Tämä on tärkeä tieto kertoa opiskelijalle. Minulta kesti 59 min, mikä sisälsi muistiinpanojen tekemistä mm. tätä kirjoitusta varten. Johdannossa kerrottiin myös, että kurssilla on monivalintatehtäviä oman oppimisen seuraamiseen, mutta vastaukset eivät näy muille. 
  • Verkkokurssista puuttuivat linkit lisätietoihin kuten tietosuojaltaan riittävien valtioiden muuttuvaan listaukseen, AMKin tietosuojawikiin ja Korkeakoulujen opintotietojen käytännesääntöihin. Kaksi viimeksi mainittua löytyivät intran tiedotteesta, missä kurssista kerrottiin.
  • Kaipasin kurssille kuvitusta. Nyt mukana oli neljä kuvaa, joista vain yksi toi edes jotain lisätietoja tai tuki kurssin sisältöjä. Kun kurssin sisältö on melko vaikeaa lakitestiä, olisi jokunen infograafi, taulukko tai muu selitekuva voinut helpottaa asioiden omaksumista.
  • Ennen kurssin loppukoetta kerrottiin, että kurssisuoritus edellyttää vähintään 7/10 pistettä ja tarvittaessa loppukokeen voi tehdä niin monta kertaa, että saa vaadittavat pisteet. Plussaa myös siitä, että kaikkiin monivalintoihin vastaamisen jälkeen sai nähtäväkseen sekä oikeat tulokset että selitykset, miksi joku kohta oli oikein tai väärin.
  • Kurssisuorituksen jälkeen sai tulostaa tai tallentaa todistuksen, mikä on hyvä juttu, mutta olisin silti ottanut sen mielummin vastaan osaamismerkkinä.
  • Granite ei tarjonnut kurssilla mahdollisuutta palautteeseen!?


Tietosuojan pääperiaatteet -kurssi 
  • Nyt mukana oli yhdessä kohtaa TAMKin henkilöstölle kohdistettua tietoa, mutta siinäkin viitattiin pääosaan työntekijöistä, ei meihin, joilla työhuone on kotona. No toki voi päätellä, että ulko-oveni tulee olla lukittu ja tietokoneelleni pääsyn salasanan takana. 
  • Suuret rangaistukset ovat paljon olleet GDPR:n yhteydessä esillä. Miksi niitä ei mainittu kertaakaan? Onhan meillä aiemminkin oppilaitoksia kaatunut väärinkäytöksiin. Myöskään Suomen kansallisista ehdoista ei ollut mitään mainintaa (jokohan ne on vahvistettu?), vaikka TAMK tekee aktiivista koulutusvientiä. Edes pari lausetta näistä ja linkki lisätietoihin olisi ollut hyvä.
  • Monivalinnoissa valitsisin mieluummin oikean kuin väärän vastauksen. Se tuntuisi loogisemmalta. Iso plussa sille, että vastauksen jälkeen sai myös selityksen tai tarkennuksen, miksi vastaus oli oikein tai väärin. Kurssilla oli käytetty monivalintoja varsin kekseliäästi saaden niihin runsaasti informaatiota. 
    • Pitkä kysymys, minkä perässä oli kaksi kysymystä. Niihin vastattiin valitsemalla monivalinnasta vaihtoehto, joissa molemmissa oli haluttu vastaus, esim. "a) Kyllä b) Ei".
    • Kysymys, jossa saatiin laajaa aihealueeseen monta vaihtoehtoa
      1. Käsitellä henkilötietoja vain....
      2. Noudattaa huolellisuutta ja ...
      3. Kerätä vain käsittelyn tarkoituksen kannalta...
      4. Toimia kohdissa 1-2 määritellyllä tavalla.
      5. Toimia kohdissa 1-3 määritellyllä tavalla.

Kaikkiaan kurssit antoivat hyvin perustiedot teemasta. Opin monta uutta asiaa tietosuojasta ja annan pisteet hyvälle ohjeistukselle kurssin suorittamiseen liittyen, monivalintojen tarkastamista seuraaville selitteille sekä kurssin selkeälle rakenteelle.

Kursseille olisi hyvä lisätä sisältöä tukevaa kuvitusta tai grafiikkaa, pari linkkiä lisätietoihin ja todistuksen tarjoamisen osaamismerkkinä (ja tieto suorituksesta suoraan työnajantajalle). Tärkeänä kehittämiskohteena nostan esiin myös TAMKin intrassakin kaivatun pedagogisen kehittämisen: miten verkkokursseista tehdään mielenkiintoisia, innostavia ja monipuolisia? Siihen tarvitaan sekä sisällöllistä että pedagogista osaamista. Tällaiset koko henkilöstön verkkokurssit olisivat hyvä tapa demota monipuolisempaa verkko-opetusta!

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Digi ja ilmaistyökalut

Verkon kautta aamupäivällä toteutetun Suomen lähilukioyhdistyksen seminaarin yhteisen aloituksen ja sitä seuranneen oheisseminaarin diat löytyvät alta. Mukana on myös kokeilemiamme linkkejä. Myös sinä voit hyvin kokeilla alle upotettua chattiä, täydentää omat suosikkisi sanapilveen ja kokeilla kyselyihin vastaamista.






maanantai 16. huhtikuuta 2018

ITK-tviittejä Digiosalliseksi-hankkeesta

Otin alle talteen muutaman ITK-tviitin Digiosalliseksi-hankeeseen liittyen. Tähän asti tällaisia koonteja on voinut tehdä kätevästi Storify-sovelluksella, mutta kun se poistuu ensi kuussa, tein pikaisen koonnin upottamalla yksittäisiä tviittejä suoraan alle. Esityksistämme on kerrottu tarkemmin omissa bloggauksissaan:









maanantai 9. huhtikuuta 2018

ITK: Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista?

ITK-konferenssin logo
Digiosalliseksi-hanke on esillä torstaina 12.4. klo 16.15 ITK- eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa esitysssalissa 35.

Kuva: Taru Koivisto
Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista? -foorumiesityksessä hankkeen projektipäällikkö Minna Seppälä ja asiantuntija Matleena Laakso kertovat hankkeen tuloksista. Esillä ovat etenkin pirkanmaalaisille ammatillisille opettajille tehty kysely erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamisesta ja ohjaamisesta digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä erityistä tukea tarvitseville nuorille tehty kysely digiosallisuudesta.

Keskiviikkona olemme mukana järjestämässä ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistä työpajaa opettajan työn ja osaamisen muutoksesta digitalisoituvassa maailmassa. Siitä on kerrottu tarkemmin edellisessä blogijulkaisussa.


Tviittaajan vinkit



Esityksen diat ja abstrakti





Alla oleva abstrakti löytyy konferenssin sivulta ja kopiona myös alta.
"Miten tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosaamista? Oppimista, vuorovaikutusta ja yhteiskuntaan osallistumista auttaa paljon, jos osaa käyttää laitteita ja verkon palveluita. Se on haasteellista vielä liian monelle. On tärkeää huomioida myös ne erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan digitaalisen yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle. Tähän liittyen on tärkeäksi kehittämiskohteeksi noussut opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen digitaalisissa oppimisympäristöissä tapahtuvassa kohtaamis- ja ohjaamisosaamisessa.   
Oppijakeskeisyys ja osaamisperustaisuus ovat vaikuttaneet muutokseen kohti ohjaavampaa opettajuutta. Millaisia haasteita opettajat kokevat verkossa tapahtuvassa työskentelyssä, erityisesti opiskelijoiden kohtaamisessa ja ohjaamisessa? Tekemästämme kyselystä ilmenee, että opettajuus ja ohjaus digiajassa on koettu monella eri tasolla haasteelliseksi ja moni ammatillinen opettaja ja nuorten ohjaaja pitää erityisesti verkossa tapahtuvaa opiskelijan kohtaamista ja ohjaamista opettajan uutena kompetenssialueena. Kyselyssä vastaajat pohtivat myös millaista pedagogista lisäarvoa digitaalisuus tuottaa.   
Puheenvuorossa keskeistä on digiosallisuuden lisääminen. Erityistä tukea tarvitseville nuorille soveltuvan ohjauksen ja toiminnan kautta he voivat kokea osaamisen ja onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta yhdenvertaisuutta toimiessaan digitaalisessa yhteiskunnassa. Esimerkkimme kertovat oppimisesta, voimaantumisesta ja vertaistyöskentelyn onnistumisesta. Kyky hyödyntää digilaitteita ja verkon palveluiden oppiminen vaikuttaa vapaa-aikaan, omien asioiden hoitamiseen, opiskelu- ja työpaikan löytämiseen ja ylipäätään osallisuuden kokemiseen. 
Lokakuussa 2017 käynnistimme Digiosalliseksi -hankkeessa kyselyn erityistä tukea tarvitseville nuorille, missä kartoitamme sitä, mitä osallisuus digitaalisessa maailmassa heille tarkoittaa, millaiseksi he kokevat osaamisensa ja miten verkko vaikuttaa heidän elämäänsä. Kyselyn tulokset tulevat osaltaan ohjaamaan hankkeemme toimintaa, mutta antavat evästä myös muille opettajille ja ohjaajille. On tärkeää, ettei yksikään nuori syrjäydy digitaalisesta maailmasta. Vaikka osa nuorista viettää siellä liikaakin aikaa, on tärkeää tukea myös niitä nuoria, joille verkon maailma ja sen mahdollisuudet on jäänyt tuntemattomaksi. 
Digiosalliseksi on Tampereen ammattikorkeakoulun eli TAMKin hallinnoima ESR-hanke (2016-2018). Hankkeen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Hankkeen osatoteuttajat ovat Tredu, Kiipula, Silta-valmennus ja VAAO."

ITK: Opettajan työn ja osaamisen muutos -workshop

ITK-konferenssin logo
Digiosalliseksi-hanke on tällä viikolla esillä Hämeen kesäyliopiston järjestämässä ITK- eli Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa Aulangolla.

  • Keskiviikkona 11.4. projektipäällikkö Minna Seppälä ja asiantuntija Matleena Laakso ovat mukana järjestämässä Suomen viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistä työpajaa, mistä tarkemmin alla.
  • Torstaina klo 16.15. kerromme Digiosalliseksi-hankkeen tuloksista foorumiesityksessä, josta tarkemmin omassa bloggauskessa 


Opettajan työn ja osaamisen muutos digitalisoituvassa maailmassa -workshop


Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen workshop pidetään teemalla Opettajan työn ja osaamisen muutos digitalisoituvassa maailmassa. Workshop toteutetaan osana OPEKE Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen –hankkeen kehittämistyötä. Workhop on maksuton ja sinne mahtunee vielä muutama viime hetken ilmoittautujakin.

Kaikki workshopin materiaalit jaetaan jälkikäteen tapahtuman Facebookissa, jonka osoite on edellä.  Digiosalliseksi-hankkeen Mentimeterillä esitettävä osuus ja vastaukset kysymyksiin ovat alla. 




Workshopin kuvaus: "Ammatillisen opettajan työ ja työympäristöt ovat suuressa muutoksessa ja tarpeet osaamisen kehittämiselle muuttuvissa koulutuksen ympäristöissä ovat poikkeuksellisen suuret. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhdessä toteuttamassa koko päivän workshopissa työstetään keinoja ja mahdollisuuksia vastata tähän muutokseen erityisesti digitalisaation näkökulmasta.

Saat lisätietoja ja voit osallistua workshoppiimme teemoihin liittyvään keskusteluun ja mahdollisesti tuoda oman esityksesi iltapäivän sessioomme Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1874960592795457/

Workshop toteutetaan osana OPEKE Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen –hankkeen kehittämistyötä. Lisätietoja OPEKE-hankkeesta www.hamk.fi/opeke"

Mahdottoman tehtävän edessä

Olen pitänyt Digiosalliseksi-hankkeen puitteissa useita workshopeja, joissa on pohdittu verkko-oppimisympäristöihin liittyviä haasteita. Välillä näkökulmana on ollut lähinnä saavutettavuus verkkoympäristössä, toisinaan erityisen tuen opiskelijan haasteet toimia verkossa.

Workshopien aikana on käyty paljon keskusteluja ja jaettu kokemuksia. Monella osallistujalla on ollut hyviä näkökulmia ja vinkkejä toimivista käytännöistä. Vinkit elävästä elämästä vievät aina asiaa eteenpäin.

Vaikka hyviä pelimerkkejä onkin tullut paljon esille ja olemme voineet auttaa toinen toisiamme jakamalla niitä, koen silti asian suhteen välillä pientä epätoivoa.

Miksikö?

Olen toiminut vuosia opettajatuutorina ja käynyt myös opiskelijoiden kanssa paljon keskusteluja verkkoympäristöistä ja niiden toimimattomuudesta. Valitettavasti opiskelijoiden ja opettajien näkökulmat ovat erilaisia.

Hahmotushäiriöt ovat erittäin yleisiä. Asioita ei löydetä - eikä valitettavasti aina edes viitsitä etsiä. Opiskelijan näkökulmasta jokaisen opettajan luoman verkko-oppimisympäristön tulisi olla identtinen ja opiskelijalle mahdollisimman helpoksi tehty.

Koska opiskeltavat aihealueet ja opettajien tekninen osaaminen ovat hyvin erilaisia, on tämä toive täysin utopistinen. Se mikä toimii taloushallinnossa, ei välttämättä ole hyödyllinen malli viestinnässä.

Myös opettajat suhtautuvat verkko-opetukseen hyvin erilaisin asentein. Vaikka yhteiset pelisäännöt luotaisiinkin, kuka valvoisi niiden noudattamista?

Luulen myös vahvasti, että opiskelijat eivät oikeasti haluaisi opettajien käyttävän suunnitteluresurssejaan pelkästään IT-kursseihin ja yhdennäköisten verkkokurssien yhteistoiminnalliseen luomiseen. Sillä siihen kaikki opetusresurssit helposti menisivätkin.

Ohjelmistopäivityksiä tulee jatkuvana virtana ja jokaisen uuden asian opiskelu on haastavaa digitaalisesti osaavallekin opettajalle.

Oppisisällöt ja uuden oppiminen ovat kuitenkin verkkomaailmassa se kaikkein tärkein asia. Tekniikka on renki.

Olen myös sitä mieltä, että liian siloitelluilla ja helpoilla verkkototeutuksilla saatamme tehdä opiskelijalle karhunpalveluksen.

Työelämässä jokainen projektipäällikkö luo erilaiset projektiympäristöt - erilaisilla työkaluilla. Käytäntöjen erot ovat vielä huomattavasti suurempia kuin koulumaailmassa. Kukaan ei anna tai listaa tehtyjä tehtäviä puolestasi, vaan olet niistä vastuussa itse.

Tämän viikon lauantaina lähden etsimään vastauksia selkeän verkkoympäristön ongelmaan opettajaopintoja suorittavien henkilöiden kanssa.

Odotan heidän näkemyksiään innolla. Uskon, että taas pääsemme askeleen verran eteenpäin.