perjantai 27. huhtikuuta 2018

Verkossa ohjaaminen - mitä kaikkea se vaatiikaan?


Digiosalliseksi Workshop Digitaalisuus erityisen tuen opiskelijan ja hänen ohjaajansa työkaluna pidettiin Saskyn Mäntän toimipisteessä 26.4.2018 


Verkko-ohjaus on koulutusalan toimijoille tänä päivänä tuttu käsite. Kuitenkin niin verkko kuin verkko-ohjauskin saattavat opettajasta riippuen tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.

Joku voi sanoa vakavin ilmein olevansa verkko-ohjaaja luotuaan Moodle-kurssin, jossa on muutama Power Point -esitys ja tehtävä. Toiset hyödyntävät opetuksessaan valtavaa määrää Internetistä ilmaiseksi löytyviä erilaisia sovelluksia ja lähes läkähdyttävät opiskelijat suurella innollaan. Kolmannet keskittyvät edellä mainittujen rinnalla tuomaan opetukseensa työelämässäkin käytettäviä projektinhallintaohjelmistoja.

Ja totta. Kaikki tämähän on verkko-ohjaamista.

Perinteinen määritelmä verkko-ohjaukselle on ollut se, että ohjaus tapahtuu Internetin välityksellä ja on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Ajasta ja paikasta riippumattomuus on myytti, joka nousi esille Mäntänkin keskusteluissa. Vaikka verkko-ohjaus voi tapahtua reaaliaikaisesti tai viiveellä, on yhteisiä aikoja usein sovittava, esimerkiksi Skype-ohjauksissa.

Myöskään paikasta riippumattomuus ei aina onnistu. Opiskelijan harjoitteluohjauskeskustelu ei voi tapahtua avokonttorissa kaikkien työntekijöiden kuullen. Paikan on tietenkin myös oltava sellainen, että verkkoyhteys on riittävän hyvä.

Ja lisäksi aikaan ja paikkaan liittyy verkkotyöskentelyn tuoma 24/7-riski. Uskoisin, että monille verkkotyöskentelijöille tämä on ilmiönä tuttu. Sähköpostiin, WhatsAppiin tai messengeriin on aina voinut putkahtaa uusi tärkeä viesti. Täytyypä tarkistaa.


Ohjattava on kuningas tai kuningatar


Verkko-ohjauksessa on syytä muistaa, että ohjattava on aktiivinen toimija ja tavoitteena on tukea hänen itseohjautuvuuttaan. Ohjattavan oma verkko-osaaminen ja tavat työskennellä saattavat vaikuttaa ohjausmuotoon. Ei ole vain yhtä ainoaa tapaa ohjata.

Tätä ei kuitenkaan tule tulkita niin, että ohjattava aina ja kaikissa tilanteissa valitsee käytettävät sovellukset. Hänelle voisi kuitenkin olla hyvä tarjota muutamia mahdollisuuksia, joista hän saa itse valita.

Itseohjautuvuuden korostaminen ei tarkoita sitäkään, että ohjaaja odottaa aloitteellisuutta tilanteessa, jossa ohjattavalle ei sitä ole. Silloin on autettava alkuun. Sulautuva ohjaus eli välillä livenä ja välillä verkossa tukee opiskelijaa näissä tilanteissa parhaiten.

Myös diginatiiviuden käsite on syytä unohtaa. Nuoret osaavat kyllä, mutta eivät välttämättä ohjauksen kannalta olennaisia asioita. Heidän digitaalisuutensa keskittyy monesti vain viihdekäyttöön ja kun verkossa pitäisikin tehdä jotain hyödyllistä, he voivat olla avuttomina uuden tilanteen edessä.

Tuttujen vapaa-ajan sovellusten käyttö koulumaailmassa saattaa hämmentää nuorta. Ja ennakkoluulot uusia sovelluksia kohtaan voivat olla suuriakin. Kaikilla ei edes ole digitaitoja tai tarvittavia laitteita kotonaan. Erot nuorten osaamistasoissa saattavat olla jopa suurempia kuin aikuisilla.

Parhaimmillaan sovellukset hyvin hallitseva nuori saa kuitenkin harjoittelutilanteessa onnistumisen kokemuksia, jos pääsee opettamaan vaikkapa Skypen käyttöä työpaikkansa ohjaajalle. Näin nuori on ohjausketjussa se ratkaiseva lenkki, jonka ansiosta harjoittelunohjaus onnistuu verkossa.

Onnistumisen kokemusten luominen ja sitä kautta nuoren itseluottamuksen rakentaminen tuovat tärkeän tunteen omasta aktiivisuudesta. Tämä on onnellinen alku verkko-ohjaussuhteelle.



Miten ohjata harjoittelua verkossa?


Mäntän workshopissa kokeilimme Lino-muistitaulua ja Kahootia. Lisäksi tutustuimme QR-koodien luomiseen.

Entä mitkä muut työkalut toimivat ammatillisessa opetuksessa vaikkapa harjoittelun ohjauksessa?

Blogi on työkaluna hyvä. Oma osaaminen ja kehittyminen tulee hyvin esille koko opintojen aikana päivittyvässä blogissa. Parhaimmillaan siitä saattaa rakentua oman ammatillisen kasvun portfolio tai jopa työnhakua tukeva julkinen nettiportfolio.

Blogi on erilaisille opiskelijoille armelias työväline. Sen käyttö on suhteellisen helppoa, blogi sallii kepeätkin päivitykset ja oman harkinnan ja osaamisen mukaan voi painotus olla tekstissä tai kuvissa. Bloggamalla opiskelija oppii myös mediataitoja ja mediatekstin tekemistä.

Omaa osaamistaan voi esitellä myös YouTuben tai Instagramin avulla. Molemmat ovat useille nuorille tuttuja ja mieluisia sovelluksia. Myös ThingLinkillä voi luoda interaktiivisia kuvia ja tehdä hyvinkin näyttäviä harjoitteluraportteja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti