Kahoot, Padlet ja digittävät pedagogit

Digiosalliseksi.-hankkeen TAMKin tiimi oli näyttävästä esillä vuosittaisessa TAMK-konferenssissa. Edellisessä blogijulkaisussa Heli Antila kuvasi hanketemppurataa. Alla on kahden työpajani materiaalit sekä Minna Seppälän kanssa pitämäni konferenssiesityksen diat.

Monipuolinen ja uudistuva Kahoot (workshop 18)

Worksopin diat ovat alla. Lisää esimerkkejä ja päivittyviä ohjeita arviointityökaluista kuten Kahootista löydät blogini sähköisten kokeiden sivulta. Tässä muutama tärppi Kahootista:

• Quiz-monivalintakisaa voi pelata yksin, pareittain tai pienryhmissä. Sitä voi käyttää sekä osana arviointia (voit jättää nopeuden huomiotta) että keinona aktivoida oppituntia mm. keskusteluilla.
• Blind Kahootissa opettaja kysyy asioita, joita ei vielä ole opetettu, sitten opettaa ne ja lopuksi tekee oppimista varmistavia kysymyksiä. Peli toimii oppijan ajattelun, opettamisen ja keskustelun apuna. Mukana voi olla sekä kysymyksiä, joihin on oikea vastaus, että mielipidekysymyksiä.
• Kahoot Jumblessa vastausvaihtoehdot raahataan oikeaan järjestykseen. Vastausaikaa tarvitaan monivalintakysymyksiä enemmän.
• Surveyn avulla tehdään monivalintakyselyitä, joissa ei ole ennalta määrättyä oikeaa vastausta. Tällainen oli Kahoot. jolla työpajan aloitimme.
• Kun osallistujilla on mobiilisovellus, voi harjoituksia tehdä omassa tahdissa luokassa tai avata kotona tehtäväksi (kohdasta Challange).
• Kummitus-Kahoot (Ghost mode) tarkoittaa pelin uusimista niin, että jokainen yrittää parantaa aiempaa tulostaan.  
• Tulokset kertyvät kätevästi tilastomuodossa My Results -välilehdelle. Huomaa, että tietoja löytyy useammalta välilehdeltä.

Padlet opetuksessa (workshop 19) 

Padlet on helppo ja monikäyttöinen sovellus, joka toimii opetuksessa niin opettajan, ryhmän kuin yksittäisen oppijankin työkaluna. Padletin avulla voi luoda erilaisia seiniä, joihin lisätään viestejä, joita voi kommentoida tai vaikka antaa niille tähtiä.

Kun opettaja luo Padlet-seinän, hänen tulee kirjautua. Kun seinä on muutamalla klikkauksella luotu, opettaja kertoo seinän osoitteen niille, jotka haluaa kutsua mukaan. Oletusasetuksilla seinälle voivat lisätä viestejä ja muutakin sisältöä kaikki, jotka tietävät sen osoitteen, mutta seinän voi myös jakaa julkisesti tai sulkea esim. salasanalla.

Tästä julkisten Padlettieni listalta löydät myös Testailua-seinän, missä voit kokeilla Padlet-viestien lähettämistä.

TAMK-konferenssin workshopit from Matleena Laakso

Pedagogin digitystä

Konferenssiesityksessä Minna Seppälä kertoi hankkeemme tekemän ensimmäisen kyselyn pohjalta muun muassa siitä, miten ammatilliset opettajat ja opettajaopiskelijat ovat kokeneet digitaalisaation muuttaneet työtään. Siitä jatkoimme New Media Consortiumin Horizon-raporttin tuloksin esittelemällä trendejä, haasteita ja teknologioita, jotka vaikuttavat erityisesti korkea-asteen opettajan työhön.

Pedagogin digitystä 8.2.18 from Matleena Laakso

Digiosalliseksi mukana TAMK-konferenssissa

Digiosalliseksi-hanke on mukana koko henkilöstölle suunnatussa TAMK-konferenssissa torstaina 8.2. Hanke pitää esityksen, kaksi työpajaa ja on mukana hanketemppuradalla. Olet tervetullut kevään muihinkin tapahtumiin, jotka on koottu tämän blogin tulevien workshopien sivulle.

• Monipuolinen ja uudistuva Kahoot klo 10.30-11.50 (workshop 18, Matleena Laakso)
• Pedagogin digitystä klo 13.50-14.10 (konferenssiesitys, Minna Seppälä ja Matleena Laakso)
• Padlet opetuksessa klo 14.40-15.25 (workshop 19, Matleena Laakso)  
• Hanketemppuradalla klo 13.30-15.00 Digiosalliseksi on mukana esittelemässä TAMKin TKI-toimintaa yhdessä KOPE- ja OHO!-hankkeiden kanssa (Maija Joensuu ja Heli Antila)

Hanketemppuradalla keräämme ajatuksiasi ja kokemuksiasi Padlet-seinälle.

Valmennusta kannattaa kokeilla - itselleen sopivalla tavalla

Valmentava opettajuus 30012018 from Heli Antila
 

Kokoonnuimme tänään Virroilla Digiosalliseksi-työpajassa keskustelemaan valmentavasta opettajuudesta. Kokemuksia jaettiin niinkin vilkkaasti, että jäimme vielä yliajallekin käymään pedagogista keskustelua.

Kyllä. Opettajuus muuttuu, oppilaat muuttuvat ja oppiminenkin tapahtuu erilaisin keinoin kuin aiemmin. Hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa, uusia opetusmetodeja kokeilla rohkeasti - vaikka epäonnistumisen uhallakin. Ellei muutosta tapahdu, ei opetuskaan voi kehittyä. Myös opettajan on kouluttauduttava ja haettava uusia ideoita jatkuvasti.

Työpajassa keskustelimme paljon valmennuksesta ja osallistamisesta, testasimme erilaisia valmennuksellisia metodeja ja pohdimme tiimi- ja yksilövalmennuksen eroja ja haasteita.

Ryhmätyöosuudessa pääsimme innovoimaan. Unohdimme kaikki opettajan työtä rajoittavat ohjeet, säännöt ja resurssit ja pohdimme sitä, mitä kaikkea omassa oppilaitoksessa voitaisiin tehdä ja pitäisi tehdä.

Hyviä ideoita yhdisti selkeästi yksi tekijä: koulurakennuksesta olisi hyvä päästä muualle oppimaan: autenttisiin ympäristöihin ja erilaisiin projekteihin. Positiivisin huomio oli kuitenkin se, että osa ilmoille heitetyistä ideoista on toteutettavissa sellaisenaan - ilman erillisiä lisäresursseja.

Valmentava opettajuus on käsitteenä laaja: kaikkea ei tarvitse eikä pidäkään sulattaa yhdeltä istumalta. Opiskelijoita osallistaviin kokeiluihin kannattaa kuitenkin lähteä. Etukäteen ei voi tietää mikä milläkin ryhmällä toimii ja mikä omalle opettajapersoonalle parhaiten sopii.

Opiskelijan innostus ja motivointi on kuitenkin keskiössä. Innostunut, positiivinen ja opiskelutaitoinen opiskelija oppii helposti myös uusia asioita.

Keskustelua voidaan jatkaa Padlet-seinällä.

Digiä ammatilliseen opetukseen

Tredun Hepolamminkadun tekniikan alan workshopissa ohjelmassa oli useita sovelluksia, joista suurin osa toimii opiskelijoiden kännyköillä ilman erillisiä sovelluksia tai kirjautumista. Osaa dioissa olevista sovelluksista kokeilimme itse, osa jäi ihan vain vinkiksi kiinnostuneille.

Esillä oli myös eilen maailman suurimmassa opetusteknologia-alan tapahtumassa BETT-messuilla palkittu suomalainen Seppo-peli, josta muilla hanketoimijoilla on kovin positiivisia kokemuksia. Peli on maksullinen ja tarjolla on erilaisia lisenssejä (esim. yhden opettajan vuosilisenssi 69 e + alv), mutta peliä pääsee kokeilemaan maksutta. Itse kokeilin sitä aamulla ja hämmästyin, miten helppo joku palvelu voi olla: sen kun ottaa vain käyttöön!

Lopuksi teimme luokkaretken virtuaalilaseilla. Vaikka meidän kohteena olivat modernin maailman seitsemän ihmettä, kurkisimme vähän tekniikan alan kohteisiinkin. Google Expedition -sovelluksesta löytyy noin 200 erilaista retkikohdetta eli sieltä jokainen löytää jotain omaankin opetukseensa. Retkelle pääsee kännykän, ilmaisen sovelluksen ja virtuaalilasien avulla, mutta tabletillakin voi hyvin lähteä reissuun. Jos saat helposti matkapahoinvointia, tabletti voi olla jopa parempi vaihtoehto.

Digi ammatillisessa opetuskessa 25.1.18 from Matleena Laakso

Näitä työpajassa testattuja sovelluksia voit kokeilla vielä jälkeenpäinkin:

• Digi työsalissa -Answergarden
• QR-koodit ammatillisessa opetuksessa -Padlet
• Quizizz.com -kysely toimii 3.2.2018 asti koodilla 311059. Tällä sovelluksella voisi helposti tehdä yhden tehtävärastin QR-koodin taakse.

Matleenan blogin koulutusdiojen sivulta löydät tarkempia ohjeita moneen esillä olleeseen sovellukseen, esimerkiksi sanapilvien, sähköisten kyselyiden ja Padletin opetuskäyttöön tai interaktiivisten kuvien tekemiseen ThingLinkillä.  Sieltä löydät myös tammikuussa päivittämäni diasarjan QR-koodeista. Niitä voi nykyisin lukea suoraan monen mobiililaitteen kameralla ja nuorilta lukeminen käy kätevästi Snapchat-sovelluksella. Toki tarjolla on edelleen myös ihan tavallisia QR-koodin lukusovelluksia.

Miten rakentaisit oman Moodlesi?

Keskustelu Moodlen ja muiden verkkoympäristöjen esteetömyydestä jatkuu. Marraskuussa pitämäni webinaarin innostamana kokoonnuimme eilen Tredun Hepolamminkadun toimipisteeseen keskustelemaan samasta asiasta isolla porukalla Digiosalliseksi-työpajassa.

Moodle - esteetön ja helppo hahmottaa (workshop 16) 
ke 24.1. klo 13-16 Tredun Hepolamminkadun toimipisteessä, tila L3026.

Aihe herätti erittäin paljon keskustelua. Eri organisaatioista tulleet osallistujat työskentelevät erilaisten opiskelijaryhmien kanssa. Osalla suurena haasteena on se, että opiskelijat ylipäätään voisivat työskennellä verkkoympäristössä. Moodlen käyttö on haastavaa, jos opiskelija unohtaa kerta toisensa jälkeen salasanansa, jos hän ei osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa, kärsii pahasta hahmottamishäiriöstä tai suomen kielen taito ei riitä käsiteltäviin termeihin ja aihealueisiin.

Helppoa verkkoympäristöjen rakentaminen ei ole yhdenkään opiskelijaryhmän kanssa. Hahmottamisessa ja teknisissä taidoissa voi olla paljon ongelmia. Omat laitteet käyttäytyvät eri tavoin ja osalla opiskelijoista kärsivällisyys on alle minuutin mittainen. Jos haluttu asia ei löydy heti, ei sen etsimiseen haluta käyttää aikaa. Opiskelija unohtaa usein sen, että Moodleen jää digitaalinen jalanjälki. Lähes poikkeuksetta ongelmana löytämättömyyteen onkin se, ettei opiskelija ole edes avannut ensimmäistäkään Moodlen kuvaketta. Tällöin hän tarvitsee lisäkoulutusta verkkoympäristön käyttöön. 

Saavutettavuuden parantamiseksi on tehty aiemminkin suosituksia. ESOK-verkoston STIVI-suositukset on tehty hanketyönä korkeakouluille jo useita vuosia sitten. Niistä on mahdollista saada hyviä vinkkejä myös muille kouluasteille. Ongelmana tuntuu kuitenkin olevan se, että verkkoympäristöjen esteettömyyttä ei monikaan opettaja ole edes pohtinut. Näin ollen suosituksista ja vinkeistäkään ei tiedetä. Myös Celian sivuilta löytyy kattava tietopaketti verkkopalveluiden saavutettavuudesta. Saavutettavuusdirektiivi on tulossa. Opiskelu on muuttumassa entistä enemmän itsenäiseksi ja verkkovälitteiseksi. Asiaan kannattaa ihan oikeasti kiinnittää huomiota.

Näin sen tekisin

Ja eilisissäkin kommenteissa tuli esille riittämättömyys. Opettaja laatii oikeasti verkkoympäristön kovan kiireen keskellä. Jo sisällön hahmotteleminen ja Moodlen rakenteen suunnitteleminen saattaa viedä niin paljon aikaa, ettei typografiaa ja hahmottamisen helppoutta ehdi edes miettiä. Monelle opettajalle Moodle on vain osa opintokokonaisuuksien suunnittelua.

Osittain saavutettavuuttakin toki mietitään osana rutiinityöskentelyä. Tärkeää on tehtävien muotoilu ymmärrettävään ja selkeään muotoon. Tärkeää on, että verkkoympäristön rakenne on sellainen, että tehtävät löytyvät sieltä helposti. Opiskelijanäkökulmasta vain hankalaa on se, että jokaisella opiskelijalla on näistä asioista erilainen näkökulma. Moodle-ympäristön rakenteesta ei juurikaan ole organisaation sisällä yhteisiä pelisääntöjä, joten ne ovat kaikki sujuvasti erilaisia. Emme voi arvioida niiden paremmuutta, eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Hahmottamisen tekevät vaikeaksi erilaiset ratkaisut.

Ideoimme työpajassa miten kukin osallistuja rakantaisi oman Moodle-kurssinsa siten, että rakenne olisi hänen mielestään mahdollisimman selkeä, looginen ja esteetön. Hyviä ratkaisuja tuli paljon, mutta nekin kaikki olivat keskenään hyvin erilaisia. Työskentelemme hyvin vaikean aiheen parissa. Yksiselitteisiä vastauksia valitettavasti ei ole, joten keskustelua aiheesta kannattaa jatkaa.

Ideoimme työpajassa miten kukin osallistuja rakantaisi oman Moodle-kurssinsa siten, että rakenne olisi hänen mielestään mahdollisimman selkeä, looginen ja esteetön. Kuva: Minna Seppälä

 Jatketaan keskustelua ja jaetaan hyviä käytänteitä työpajan Padletissa.

Moodle ja erityinen tuki 24.1.2018 kopio1 from Heli Antila

Virtain workshopissa pelattiin ja vierailtiin Kiinan muurilla

Vuodenvaihteessa keväälle on sovittu jo tusinan verran workshopeja ja eilen oli vuorossa niistä ensimmäinen. Se järjestettiin Virtain lukiolla. Alla ovat diat sekä kuva pelillisestä Quizlet Livestä. Quizlet on tarkoitettu etenkin sanaston ja termien opiskeluun. Löydät sovelluksesta valtavan määrän valmista materiaalia ja kokeilemamme, ryhmissä tehtävän Live-pelin voit käynnistää, kun kirjaudut sovellukseen ja kun kyselyssä on vähintään 12 termiä.

Kiinan muurilla kävimme Google Expedition -sovelluksen avulla. Virtuaalisen luokkaretken kohteina olivat muutkin vuonna 2007 valitut maailman seitsemän ihmettä.


 

Aktivointi, arviointi ja havainnollistaminen from Matleena Laakso

Hymy on herkässä Quizlet Live -kisan voittajatiimillä.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY-SA

Facebook opettajan ja ohjaajan työssä

Tämä hanke toimii koko Pirkanmaan alueella, mutta
Tampereella vuodesta 1987 asuneena ja TAMKin
edustajana tuon tähän #Suomi100Tampere-kuvan, joka on
juhlallisuuksian ajan näkyvillä myös tuossa
blogimme sivupalkissa.

Tänään oli 99-vuotiaan Suomen viimeinen Digiosalliseksi-hankkeen workshop, mutta kevään ohjelma on jo osittain verkossa. Huomenna on monessa oppilaitoksessa juhlat, missä juhlitaan uusien ylioppilaiden ohella satavuotiasta Suomea. 

Juhlitaan sitä ilolla ja riemulla! 

Valkeakosken workshopissa oli tänään teemana Facebook. Palvelulla on oma hyvä suomenkielinen ohjesivusto, mutta linkkaan tähän myös Mikko Lehtisen Digiope-sivuston tuoreet Facebook-ohjeet. Toinen tärkeä linkki vie Opeverkostojen sivulle, minne on koottuu yli 200 opetusalan Facebook-ryhmää ja sivua.

Kommentti 5.12.2017: Harto Pönkä julkaisi workshopimme iltana uusimman sosiaalisen median katsauksensa. Sieltä pääsette nyt tarkastelemaan, mitä sovelluksia Suomessa tällä hetkellä käytetään ja mikä on Facebookin asema koko kansan tai nuorison näkökulmasta.

Facebookin suhteen on usein tarpeen muistuttaa, että kun on ottanut sen käyttöön, on samalla sitoutunut käyttöehtoihin. Niissä sanotaan, että jokaisella saa olla vain yksi käyttäjätili ja palvelussa tulee käyttää omaa nimeä. Näin ollen erilliset opettaja/ohjaaja-tunnukset eivät ole sallittuja ja on hyvä olla tietoinen, että tällaiset tunnukset ja myöskin niillä luodut sivut ja ryhmät saatetaan poistaa ilman varoitusta. Eihän oppilaitoksenne/hankkeenne tai muun tärkeän verkoston ryhmä tai sivu ole tällainen?

Monella keskeinen kysymys oli, miten opettajana suojella omaa yksityisyyttään ja toisaalta erottaa työ- ja vapaa-aika. Alla siitä muutama ajatus. Miten itse toimit? Tätä blogia voit kommentoida ilman kirjautumistakin.

• Julkaise kaikki ammatillinen sisältö Facebookin ryhmissä tai sivuilla. Siellä muut näkevät sinusta vain sen, mitä teet kyseisessä ryhmässä tai sivulla sekä tiedot, jotka muutoinkin jaat Facebookissa julkisesti. Asetuksista voit määritellä, kuinka julkesti tietojasi jaat. 
• Omalla aikajanallasi voit joka kerta erikseen määritellä julkaisusi näkyvyyden ja halutessasi myös muuttaa sitä jälkikäteen. Kun kirjoitat kaverin aikajanalle, hän päättää, kuka sen näkee. Ryhmissä ja sivuilla puolestaan on ylläpitäjä, joka on määritellyt julkisuuden ja voi sitä halutessaan myös muuttaa.
• Ryhmät sopivat tasavertaiseen vuorovaikutukseen esim. opetuksessa ja monissa opettajien verkostoissa ja niissä kukin toimii omalla nimellään. Sivut puolestaan toimivat hyvin silloin, kun esim. oppilaitos tai yritys haluaa itse julkaista sisältöjä ja sallia muilta lähinnä tykkäyksiä, kommentteja tai jakoja. Sivuja käytettäessä jokainen kirjautuu omilla tunnuksilla, mutta sivun ylläpitäjä voi määritellä, julkaiseeko omalla nimellään vai oppilaitoksen, yrityksen tai vaikka hankkeensa nimellä. Yksi sivutyyppi on julkisuuden henkilö, mutta jos tällaisen luo työprofiiliksi, sillä ei voi toimia tavallisen profiilin tavoin esim. Facebookin eri ryhmissä.
• Jos julkaiset muitakin kuin kavereitasi kiinnostavaa sisältöä. voit asetuksista sallia sinun seuraamisen. Tällöin seuraajat näkevät vain ne julkaisut, jotka jaat julkisesti, mutta eivät niitä, jotka jaat vain kavereillesi. Itse jaan julkisesti lähinnä työhön liittyviä sisältöjä. Näet ne joko seuraamalla minua tai käymällä Facebook-sivullani. Jos seuraat minua, minä näen sinusta vain julkiset tietosi, mutta julkaisusi eivät päivity aikajanalleni. 

Facebook opettajan ja ohjaajan työssä from Matleena Laakso