Mitä jää, kun hanke nyt päättyy?

31.12.2018 päättyvä lähes kolme vuotta kestänyt Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoima Digiosalliseksi-hanke sijoittui koulutuspoliittisesti mielenkiintoiseen ajankohtaan. Uudistuvan ammatillisen koulutuksen myötävaikutuksella oppilaitosten pedagogiikan ja oppimisympäristöjen innovatiivinen kehittäminen loi hyvät puitteet sekä edellytykset hankkeen toiminnalle. Samaan aikaan digitalisoitumisen vyöry oli käynnistynyt. Opetushenkilöstö halusi kehittyä.

Keväällä 2017 Opetushallituksen teettämän DIGIOPE-selvityksen mukaan ammatillisten opettajien digitaalisten välineiden ja sovellusten perusosaaminen ja saatavilla olevat välineet ovat Suomessa keskimäärin hyvällä tasolla. Selvityksessä kävi ilmi myös yksi haaste; miten saavuttaa ne opettajat, jotka ovat vielä vailla perusosaamista. Siihen haasteeseen pyrimme Digiosalliseksi -hankkeella vaikuttamaan. Hankkeemme teki Pirkanmaan alueella tavoitteellista työtä osaamisen kehittymiseksi. Saavutimme hankkeen aikana useita kymmeniä, jopa satoja, ammatillisen koulutuksen ja työpajojen opettajia sekä ohjaajia.

Digiosalliseksi-hanketta tarvittiin myös lisäämään yhteiskunnallista ja koulutuksellista tasa-arvoa sekä nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia toimia digitaalisessa yhteiskunnassa Hanke tarjosi loistavan mahdollisuuden monelle erityistä tukea saavalle nuorelle hankkia osaamista digitaalisen yhteiskunnan palveluissa selviytymiseen. Hankkeen myötävaikutuksella monet nuoret saivat kokea ”digiosallisuutta”.  Osallisuuden tunnetta siitä, että on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi opiskelun, työn tai harrastustoiminnan kautta. Kokemusta tasavertaisuudesta ja luottamusta siitä, että oppii, osaa ja onnistuu. 

Hankkeen aikana rakentui loistava yhteistyö eri hanketoimijoiden sekä hankkeeseen osallistuneiden nuorten sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön kesken. Osaamista hankittiin ja sitä jaettiin, toista kannustettiin ja onnistumisista iloittiin. Hanke päättyy pian, mutta osaaminen ja verkosto jäävät.

Saimme iloksemme tiedon, että esitysehdotuksemme sekä ITK-konferenssiin että Kohtio-konferenssiin on hyväksytty. 

Siispä tervetuloa kuulemaan silloin lisää hankkeen tuloksista sekä sen vaikutuksista.

#itk2019 Hämeenlinnan Aulangolla 20.-22.3.2019.

Kohtio-konferenssi  Hämeenlinnan Aulangolla ja Verkatehtaalla 11.-12.4.2019. 

Lämmin kiitos kaikille hanketoimijoille sekä hankkeen eri toimenpiteissä olleille. 

Te kaikki teitte tästä vaikuttavan ja onnistuneen hankkeen!

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Minna Seppälä, projektipäällikkö

Kuva: pixabay.com/fi/photos/joulu

Hankkeen viimeisen workshopin teemana virtuaalitodellisuus

Tänään pidettiin vuodenvaihteessa päättyvän Digiosalliseksi-hankkeen viimeinen ja kaikkiaan 35. workshop. Mukana oli 12 opettajaa, pääosin Tredusta, mutta myös yksi innokas juuri Tampereelle muuttanut opetusteknologiasta kiinnostunut fysiikan opettaja Turkista asti. Teemana oli virtuaalitodellisuus opetuksessa. Alla ovat työpajan diat ja muutama linkki aiemmista julkaisuista tai esitettyihin kysymyksiin liittyen.

• Blogijulkaisu Virtuaaliretkellä, missä kerron mm. tiedonhankinnasta liittyen kansainvälisen avaruusaseman retkeen
• Blogijulkaisu Virtuaaliretkiä Google-Expedition -sovelluksella. Virtuaaliretken voi luoda esim. Tour Creatorilla omista 360-kuvista tai voi käyttää sovellukssta löytyviä valmispohjia tai Google Street Viewsta löytyviä Googlen tai muiden käyttäjien kuvia. Tästä voit lukea Google Street View -kuvien tietosuojakäytönnöt.
• Blogijulkaisuja ja ohjedioja muista virtuaalitodellisuus ja 360-sisällöistä löydät Matleenan koulutusdiojen sivulta
• Tredulaiset voivat lainata 360-kameroita kirjastoistaan.
• In English: Google Expeditions and Get started with Expeditions

Viimeisen workshopin jälkeen

Viimeisen workshopin kunniaksi oli päällä
hankepaita. Piti ottaa kuva osallistujista virtuaali-
retkellä, mutta taas kuvaaminen unohtui
tekemisen tuoksinnassa, joten otin vain selfien.

Kiitos omasta puolestani kaikille hanketoimijoille ja workshopien osallistujille! Julkaisin aiemmin
tänään yhteenvetoa hankkeesta omassa blogissani Koontia päättyvästä Digiosalliseksi-hankkeesta.

Työskentelen jatkossakin pääosan ajasta freelancerina ja keskeisin työni on digiteemojen kouluttaminen. Yhteistyö TAMKin kanssa jatkuu muiden töiden merkeissä ja tiivistyy Kiipulan ammattiopiston kanssa. Aloitin siellä joulukuussa osa-aikaisena digi-innostajana OKM:n rahoittamassa digistrategiahankkeessa. Digi-innostaja on ainakin tehtäväni työnimi ja sisältö - ja sehän kuulostaa juuri minulle sopivalta hommalta :)

PS. Käy tutustumassa Flipgridiin, merkkaa se muistiin vaikka tammikuulle, kun lomien jälkeen olet taas virtaa täynnä. Se on helppo ja maksuton opetuskäyttöön tarkoitettu videochat-palvelu. Ohjeet ja kokeiluympäristö tunnuksineen löytyy parin viikon takaisesta blogijulkaisusta: Flipgrid - videochat opetuskäyttöön.

Virtuaalitodellisuus opetuksessa 17.12.18 from Matleena Laakso

Mitä sitä tulikaan tehtyä?

Olen ollut mukana Digiosalliseksi-hankkeessa vuodesta 2017. Hankkeen loppumetreillä on mukava muistella, mitä sitä onkaan tullut tehtyä näiden parin vuoden aikana. Digiosalliseksi-blogia selaillessani huomaan kouluttaneeni ja kirjoittaneeni varsin paljon kahteen pääteemaan liittyvistä asioista. Toinen näistä on verkko-ohjaus ja toinen uudistuva opettajuus. Olen koonnut tähän tekstiin vielä suorat linkit kirjoittamiini blogiteksteihin. Jos et päässyt workshopeihini, voit tutustua ajatuksiini vielä bloggausten kautta.

Moodle - eli miten ohjaan ja tuen verkossa

  

Pidin useita workshoppeja verkko-ohjauksen ja -opetuksen teemoista. Osa workshopeistani toteutettiin webinaareina. Toiminen verkossa oli itselleni varsin luonteva aihe, koska olen pitänyt verkkokursseja kymmenen vuoden ajan.

Yleisimmin käytössä oleva oppimisympäristö on Moodle, joten päädyin käyttämään sitä esimerkkinä Workshopeissani. Tässä yhteydessä on huomioitava, että yleiset pelisäännöt ovat toki hyödynnettävissä muissakin digitaalisissa oppimisympäristöissä.

Moodle vei minut mukanaan. Hankkeen myötä aloin perehtyä verkkokurssien saavutettavuuteen ja selkeyteen. Tutkin aiempia selvityksiä aiheesta ja tarkastelin erilaisia kurssipohjia aivan uusin silmin. Mietin myös omia kokemuksiani kouluttajautujana roolissa. Millaisista kurssipohjista olinkaan itse opiskelijan roolissa pitänyt?

Lopulta luulin ymmärtäneeni suurimman verkkoympäristöjen selkeyteen liittyvän ongelman. Kyse ei ollutkaan siitä, että opettajat olisivat tehneet huonoja Moodle-kursseja. Ongelma opiskelijanäkökulmasta oli se, että jokainen opettaja teki omia verkko-oppimisympäristöjään TÄYSIN ERILAISTA logiikkaa hyödyntäen.

Juuri kun opiskelija oli tottunut, siihen, että kurssi rakentui kronologisessa järjestyksessä viikko kerrallaan, tekikin seuraava opettaja oppimisympäristönsä järjestelyn aihepiireihin pohjautuen.

Kokeilimme käytännössä opettajatiimin kanssa yhteisten pelisääntöjen rakentamista. Samanlaisella rakenteella siis saisimme kaikista Moodle-kursseista opiskelijoille selkeitä.

Tämäkään ei auttanut. Jokainen tulkitsi ohjeistuksen eri tavalla. Tai sitten oppiaineet vain olivat niin erilaisia, ettei yhteinen malli toiminut. Lisäksi suuri ero oli materiaalin määrässä. Toinen opettaja linkitti opiskelijat uuvuksiin valtavalla määrällä taustamateriaalia, joku jakoi ison tukun PPT-dioja ja videoita ja toiset pitivät minimalismia selkeimpänä.

Seuraava huomioni oli se, että opiskelijoita osallistettiin myös eri tavoin. Kun yhdessä verkko-oppimisympäristössä tehtiin paljon ryhmätöitä, tuli toisen opettajan kurssista vain passiivinen materiaalivarasto.

Ja joku vannoi yhtenäisten otsikkofonttien nimeen. Toisella opettajalle typografialla ei ollut niin väliä. Kolmas ei ehkä edes jaksanut yrittää, kun resurssit olivat niin vähissä.

Ei se Moodlen rakentaminen ollut kaikille opettajilla yhtä helppoa. Opettajien teknisessä osaamisessa oli suuria eroja ja eri oppilaitoksissa päivitysversiot olivat erilaisia. Päivityksiä saattoi tulla niin tiuhaan, että aktiivisetkaan digiopettajat eivät pysyneet perässä ja hallinneet kaikia Moodlen mahdollisuuksia.

Ymmärsin, että täydellistä verkko-oppimiskokemusta on mahdotonta luoda. Lähdin siis etsimään keinoja, joilla voisi parantaa sitä. Hankkeen loppukuukausina toteutin opiskelijoille kyselyn verkko-oppimisympäristöistä. Sen perusteella voidaan esimerkiksi todeta kuvien ja visuaalisuuden olevan suuri apu verkkototeutuksissa.


1. Näkymätöntä työskentelyä Moodlen syövereissä

2. Moodle - sisällön ja pedagogiikan näkökulmasta 

3. Miten rakentaisit oman Moodlesi?

4. Verkko-ohjauksen hyviä tukikäytäntöjä

5. Verkossa ohjaaminen - mitä kaikkea se vaatiikaan?

6. Mahdottoman tehtävän edessä

7. Opiskelija vastaa kyselyyn

8. Miten opiskelijat arvioivat sähköiset oppimisympäristöt

Tredun Tiina Huovila testaa Omniassa miten auton huolto onnsituisi. Kuva: Heli Antila.

Valmentaja, opettaja vai valmentava opettaja

Toinen suosituksi noussut aihealue workshopeissani liittyy opettajuuden muutokseen. Olen itse käynyt TAMKissa tiimivalmentaja- ja jatkovalmennuskoulutuksen. Lisäksi olen taustaltani kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja, joten olen tarkastellut pedagogisia ratkaisuja omassa työssäni varsin monenlaisesta näkökulmasta. Ja tarkastelen niitä jatkuvasti.

Olen tehnyt kokeiluja, ihmetellyt miten yhden ryhmän täydellinen toteutus muuttuukin toisen porukan kanssa lähes katstrofaaliseksi. Olen huomannut aktiivisten opiskelijoiden antavan opintojaksoille aina vuodesta toiseen parhaimmat arvostelut. Olen pohtinut oppimista ja sitä miten lukuisin eri tavoin erilaiset ihmiset oppivat - tai ovat oppimatta. Ja ennen kaikkea sitä, miten ihanalla tavalla ERILAISIA kaikki oppijat ovatkaan.

Puhuin siis valmennuksesta, omaan kokemukseeni pohjaten. Tiimi-sana jäi pois otsikoistani. Osa opiskelijoista on introvertteja ja ryhmän tukikin voidaan kokea eri tavalla. Tiimistä ei saa muodostua kenellekään liian ahdistavaa tekijää, mutta muiden tuki ja vertaiskokemukset ovat tärkeä osa oppimista. Oppimista ei tapahdu yksin.

Voisiko siis ollakin parempi, että joskus tehtäisiin jotain yksin ja arvioitaisiin tuotoksia yhdessä? Kultaisen keskitien löytäminen on haastavaa, koska opiskelijat ovat niin erilaisia - ja myös opettajat. Toisen opettajan suosittu metodi ei välttämättä toimi sinulla itselläsi.

Valmennus ja uudenlainen opettajuus osoittautuivat opettajistolle erittäin kiinnostavaksi keskusteluteemaksi. Näin jälkeenpäin ajatellen, workshopeja olisi varmasti voinut olla teemasta enemmänkin.

Yksi ahaa-elämyksistäni liittyi myös siihen, että suuren muutoksen keskellä monet opettajat kaipaisivat tukea sekä aikaa muutoksen rakentumiselle paljon nykyistä enemmän.

1. Valmennusta kannattaa kokeilla -itselleen sopivalla tavalla

2. Opettaja digiviidakossa 

3. Innostaisinko kolleganikin digiopeksi?

Tutustuimme Ammattiopisto Tavastian Pintakiltaan ja ihastelimme opiskelijoiden töitä. Kuva: Heli Antila.

Osahankkeiden esittelyt, seminaariesitykset ja muut teemat

Hanketyöskentelyssä on mielestäni aina erittäin antoisaa tavata oman organisaation ulkopuolisia toimijoita ja kuulla heidän kokemuksistaan ja toimintatavoistaan. Projektiryhmäämme kuuluivat Kiipulan, Siltavalmennuksen, Tredun ja VAAOn ihanat kollegat, joiden parissa oli aina mukava työskennellä - omia TAMKin kollegoita Minnaa, Matleenaa ja Tuulaa unohtamatta.

Myös projektiryhmän benchmarking-reissut muun muassa Ammattiopisto Tavastiaan ja Omniaan olivat antoisia kokemuksia, joilta mukaan tarttui lukuisia hyviä ideoita. Workhopeissani ja webinaareissani tapasin kollegoita erilaisista oppilaitoksista aina Rovaniemeltä Helsinkiin. Hyvät käytänteet olivat antoisaa kulltavaa, mutta en yllättynyt siitäkään, että monia asioita tehdään aivan samalla tavalla eri puolilla Suomea koulutusasteesta riippumatta.


1. Oppilaitosten välinen yhteistyö on antoisaa

2. Kiipulassa verkkotyöskentelystä tuli osa arkea Digiosalliseksi-hankkeen aikana

3. Siltavalmennuksen digivalmentaja Metti Löfberg: "Olen teknologiainsinöörin ja humanistin välillä oleva ihmissanakirja."

4. Valmaopettaja Tauno Mathlin Tredusta: "Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista"

5. Opettajien työparityöskentely innostu digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOssa

6. Digiosalliseksi mukana TAMK-konferenssissa

7. Mutta miten osallistaa nuoria?

8. Hankkeesta artikkeli TAMKjournalissa

9. Saavutettava digipedagogiikka - mahdollisuus vai utopiaa

10. Tahto on, mutta ei aikaa opetella ja omaksua 

Digi on osallistavaa ja hauskaa. Siltavalmennuksen iloinen joukkio lähetti tämän kuvan heistä kertovan blogitekstinsä kuvitukseksi.  Kuva: Siltavalmennus,

kAPPSäkki - VAAOn toiminnallinen installaatio

Alla on VAAOn päätösseminaariin tekemän toiminnallisen installaation kuva. VAAOn blogista löydät siitä Genially-sovelluksella tehdyn animoidun tuotoksen, missä näkyy, millaisia ajatuksia näistä lauseista osallistujille heräsi ja millaista keskustelua aiheesta käytiin.

Flipgrid - videochat opetuskäyttöön

Ruudunkaappauskuva Flipgridin sivulta.

Olen julkaissut tästä uuden ja päivitetyn blogijulkaisun elokuussa 2019. 


Flipgrid on opetuskäyttöön tarkoitettu palvelu, jonka avulla opettaja voi luoda alustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien avulla. Flipgridistä tuli kesäkuussa osa Microsoftia ja samalla se muuttui maksuttomaksi. Nyt siitä on tarjolla myös Teams-integraatio.

Palvelulle on helppo ideoida monia käyttötarkoituksia. Kieltenopetukseen tiedän tällaista monen jo kaivanneen. Helpotus tämä varmasti on myös monelle, joille lukeminen ja/tai kirjoittaminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Sovellus osaa jopa lukea opettajan ohjeet keskustelualueille ihan suomeksi, mutta sen lisäksi siellä on erilaisia lukemista helpottavia ominaisuuksia.

Opettajan ohjeet: kirjaudu palveluun ja ota se käyttöön kolmen vaiheen kautta

Voit käyttää sovellusta pc-koneella tai ladata sovelluksen (Android, iOS, Win10). Mobiililaitteen selaimella voi katsoa sisältöjä, mutta videon tallentaminen edellyttää mobiilisovellusta. Opettajan käytössä olevat ominaisuudet puolestaan edellyttävät käyttöä selaimella (pc tai mobiili). Palvelu muistuttaa poistamaan oppijoiden lataamat sisällöt esim. lukuvuoden päätteeksi sekä aina, jos oppija sitä pyytää. Oppijoille pyydetään kertomaan, että palvelu on tarkoitettu vain opetuskäyttöön. Tämän blogijulkaisun alaosasta löydät tarkempia ohjeita sekä linkkeinä että diasarjana.

1. Luo ryhmän oma ympäristö (grid): nimeä ja määrittele asetukset. 
2. Lisää aiheet (topics): Aiheet tarkoittavat kysymyksiä tai teemoja, joista keskustellaan. Alkuun tulee lisätä vähintään yksi aihe, mutta niitä voit lisätä pitkin vuotta. Ohjeisiin voi linkittää tiedostoja, tehdä videon yms. Voit määritellä mm. haluatko moderoida viestit ja saavatko oppijat vastata toisilleen.
3. Jaa oppijoille: He liittyvät mukaan linkillä (pc, Chromebook) tai QR-koodilla (mobiilisovellus).

Oppijan ohjeet: näin äänität viestejä

Oppijat liittyvät mukaan linkillä (pc, Chromebook) tai QR-koodilla (mobiilisovellus). Jotta voi äänittää oman viestin, tulee kirjautua omalla tai oppilaitoksen Googlen tai Microsoftin tunnuksella.

1. Valitse aihe (topic) ja klikkaa vihreää plus-merkkiä aloittaaksesi tallentamisen. Voit myös lähettää videokommentin julkaistun videon Reply-kohdasta.
2. Tallenna video. 
3. Katso videosi - voit aina tehdä uuden version, jos et ole tyytyväinen.  
4. Ota selfie, jota voit muokata esim. tarroilla.
5. Lisää mahdolliset muut tiedot ja julkaise.

Kokeile nyt oppijan roolissa - tarjolla kolme kysymystä (topic)

Jos haluat kokeilla Flipgridiä selaimella, avaa se tästä linkistä: Digiosalliseksi-niminen julkinen Flipgrid-yhteisö. Jos käytät mobiilisovellusta, ohjeistaa em. sivu avaamaan appin kun yrität tallentaa videon. Voit myös avata Flipgridin alla olevasta QR-koodista (ks. vasen yläkulma).

Tämän gridin sisällöt ovat julkisia ja näkyvät kirjautumatta, mutta oman videon tallentaminen edellyttää Microsoftin tai Googlen sähköpostia (oma tai oppilaitoksen tunnus). Voit kokeilla tähän gridiin toistaiseksi myös yhteistunnusta flipkokeilu@gmail.com (salasana: flipsalis2018).

 

Linkkivinkkejä Flipgridiin liittyen

• Flipgridin ohjeet: pikaohje opettajalle ja oppijalle (samat tiedot edellä) sekä perusteellisten ohjeiden e-kirja (englanniksi)
• Kirjeenvaihtokavereiden sijaan #GridPals-yhteistyötä: "Check out this amazing GridPals guide created by the first ever GridPal, Bonnie McClelland!"
• Infograafeja, missä John Schwartz on ideoinut runsaasti erilaisia käyttötapoja Flipgridille.

Miten opiskelijat arvioivat sähköiset oppimisympäristöt?

Opiskelijapalautteessa varmasti jokainen opettaja on joskus kuullut kommentteja sähköisten oppimisympäristöjen haasteellisuudesta tai käyttöympäristöjen epämiellyttävyydestä.

Digiosalliseksi-hankkeessa päätimme testata mitä opiskelijat tällä hetkellä näistä asioista ajattelevat. Osa vastaajista on erityistä tukea tarvitsevia, mutta emme eritelleet vatsauksia tuentarpeen perusteella.

Toteutimme sähköisen kyselyn, jossa opiskelijat saivat arvioida kahdeksaa eri väittämää oman kokemuksensa perusteella.

Arvioitavina oppimisympäristöinä esitimme osahankkeiden käytössä yleisesti olevia Moodlea, Eliademya, Classroomia ja Teamsia.

Kyselyyn vastasi yhteensä 56 opiskelijaa, joista valtaosa opiskeli Valkeakosken ammattiopistossa (myöh. VAAO), Kiipulan ammattiopistossa tai Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Hajaääniä saatiin myös Silta-Valmennusyhdistyksen ja kahden muun oppilaitoksen opiskelijoilta. Vertailussa on huomioitu kaikkien vastaukset.

Vastaajista 27 oli käyttänyt Eliademya, 15 Moodlea, 15 Classroomia ja 6 Teamsia. Kyselyn perusteella on havaittavissa, että tietyissä oppilaitoksissa suosiossa ovat tietyt oppimisympäristöt, mutta useammalla vastanneella oli kokemuksia myös useammasta eri oppimisympäristöstä.

Kuvien käyttö auttaa opiskelussa

Kyselyssä esitettiin kahdeksan eri väitettä sähköisistä oppimisympäristöistä ja opiskelijan tuli arvioida nämä asteikolla viidestä nollaan siten, että viisi oli paras ja nolla heikoin.

Parhaimmaksi arvioitiin väite ”Kuvien ja värien käyttö auttaa minua opiskelussa”, jonka keskiarvo oli peräti 4,14. Oppimisympäristöittäin keskiarvotulokset olivat seuraavat: Classroom 4,47, Teams 4,17, Moodle 4,07, Eliademy 4,04.

Oppimisympäristöjen visuaalisuus on tärkeä elementti hahmottamisen näkökulmasta. Kaikissa oppimisympäristöissä värejä ei ole mahdollista hyödyntää samalla tavalla, mutta ilman muuta kuvallisuuteen ja värien käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota.

Väite ”Tietoa on sopivasti” sai keskiarvotuloksen 4,05. Myös tämän väitteen osalta parhaiten pärjäsi Classroom 4,53, Moodle sai arvosanan 4,07, Teams 4 ja Eliademy 3,96. Tämän kysymyksen osalta on vaikea tietää, miettivätkö opiskelijat vastatessaan jotain tiettyä verkkototeutusta vai toteutuksia yleensä. On mahdollista, että vastauksiin on tämän kysymyksen osalta saattanut vaikuttaa myös yksittäisen opettajan tekemä yksittäinen verkkototeutus.

”Otsikot kertovat selvästi käsiteltävät aiheet” päätyi keskiarvotulokseen 4.

Tämän väitteen osalta oppimisympäristöistä parhaiten pärjäsi Teams (4,5). Muiden keskiarvopisteet olivat: Classroom 4,27, Moodle 4 ja Eliademy 3,89.

”Löydän tehtävät ja materiaalit nopeasti” sai keskiarvoksi arvosanan 3,93. Tässäkin väitteessä oppimisympäristöistä oli kärjessä Teams 4,33. Classroom sai arvosanan 4,27, Moodle 4,07 ja Eliademy 3,85.

Projektityökaluna käytettävä Teams koettiin jaottelultaan selkeäksi ja myös löydettävyydessä se arvioitiin kyselyn parhaaksi. Silloin kun kyseessä on laaja kokonaisuus, jossa otsikoinnin merkitys ja tiedon löydettävyys korostuvat, on varmasti hyödyllistä valita käyttöön projektinhallintaan soveltuva oppimisympäristö.

”Digitaalisuutta voisi mielestäni hyödyntää opetuksessamme enemmänkin” sai keskiarvoarvosanan 3,86. Muutamissa avoimissa vastauksissa kritisoitiin kuitenkin digitalisuuden suurta käyttöä ja toivottiin välillä opiskeltavan myös muilla tavoilla.

Tämän väitteen kohdalla vastaajien mielipiteet jakautuivat myös selvimmin käytettävän oppimisympäristön osalta. Teamsin käyttäjät antoivat arvosanan 4,5 ja Classroomin käyttäjät 4,2 kun Moodlen keskiarvo oli ainoastaan 3,6 ja Eliademyn 3,41.

”Teksteissä käytetään tuttuja sanoja.” päätyi keskiarvoon 3,83. Parhaimman arvosanan tähän väitteeseen antoivat Moodle-käyttäjät 4,2. Teamsin käyttäjät päätyivät arvosanaan 4, Classroomin 3,93 ja Eliademyn 3,81.

Kaikkein heikoimpaan, mutta silti varsin hyvään arvosanaan selvisivät ”Sähköiset oppimisympäristöt ovat mielestäni helppoja käyttää” ja "Ohjetekstit ovat ymmärrettäviä”, jotka molemmat saivat keskiarvon 3,82.

”Sähköiset ympäristöt ovat helppoja käyttää” sai Teamsin käyttäjiltä arvosanan 4,33, Moodlen ja Classroomin käyttäjiltä 4,07 ja Eliademyn käyttäjitä 3,59.

”Ohjetekstit ovat ymmärrettäviä” sai Classroomin käyttäjiltä keskiarvoarvosanan 4,2, Teamsin 3,83, Moodlen 3,8 ja Eliademyn käyttäjiltä 3,74.

Sähköisten oppimisympäristöjen keskinäisessä vertailuissa parhaiten pärjäsivät Classroom ja Teams. Heikommat arviot sai Eliademy, joskaan erot eivät olleet suuria. Kyselyn tulokset ovat melko huonosti yleistettävissä suhteellisen pienen otoksen vuoksi. Tuloksissa saattaa vaikuttaa yksittäisten opettajien tapa käyttää verkkoympäristöä. On myös mahdollista, että joku opiskelijoista on arvioinut ohjelmaa, joka ei ole vielä tullut hänelle tutuksi.

Kyselyssä ei tiedusteltu opiskelijan erityisen tuen tarvetta tai opintojen vaihetta, joten emme voi tietää vastasivatko kyselyyn alkavat vai opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ja kuinka monella vastaajista oli erityisen tuen tarve. Myös nämä asiat saattavat vaikuttaa tuloksiin.

Keskiarvot on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuudella.

Opettajien työparityöskentely innosti digikokeiluihin Valkeakosken ammattiopistossa VAAOSSA

- On ollut kiva sanoa olevansa mukana Digiosalliseksi-hankkeessa, pohtivat laaja-alainen erityisopettaja Sanna Laine ja nuorten Vaateri-työpajan ohjaaja Janne Kulosaari Valkeakosken ammattiopistosta VAAOsta.

Molemmat ovat olleet mukana hankkeessa alusta asti, Kulosaari teknologisen osaamisensa ja Laine pedagogisen osaamisensa perusteella. Työparitoiminta on sujunut hyvin, eikä vähiten siitä syystä, että molempien työtilat sijaitsevat vierekkäin.

Sanna Laineelle kyseessä oli ensimmäinen hanke toisella asteella. Alussa haasteena oli se, että kumpikaan ei ollut tehnyt hankkeen toimintasuunnitelmaa, joten tavoitteiden sisältöä pohdittiin tarkasti ja projektisuunnitelmarungon perusteella määriteltiin omalle toiminnalle selkeät tavoitteet jokaiselle vuosineljännekselle.

Näin jälkeenpäin ajatellen tavoitteiden tarkka pohtiminen toimi samalla hyvänä ohjenuorana ja liikkeelle päästiin lopulta nopeasti. Nyt hankkeen loppumetreillä on tarkistettu, että kaikki asetetut tavoitteet on toteutettu jollain tasolla.

Liikkeelle helpoilla ja tutuilla sovelluksilla

VAAO oli ollut mukana selvityksessä henkilöstön digivalmiuksien kartoittamisessa. Siitäkin saatiin vinkkejä toimintaan.

- Teimme hankkeelle heti aluksi yhteisen Word-tiedoston, johon kirjoitimme muistiin pienimmätkin tekemisemme. Liikkeelle lähdimme helpoista ja ehkä jo hieman tutuistakin työkaluista, kuten Prezi, Todaysmeet ja Kahoot. Lanseerasimme niitä työntekijöille, jotka eivät olleet sovelluksia aiemmin käyttäneet, mutta jotka voisivat olla niistä innostuneita, Kulosaari ja Laine kertovat.

Osa kokeilluista sovelluksista päätyi käyttöön, osa ei kaikissa tilanteissa toiminut ja ehdotettuja sovelluksia saatettiin myös tyrmätä. Varsinaisen testauksen Laine ja Kulosaari tekivät ensin itse ja hyvät ideat vietiin eteenpäin muille opettajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli löytää toimivia ilmaisia vaihtoehtoja, joita opiskelijat voisivat hyödyntää myös koulun jälkeen.

Käytännössä suurin osa sovelluksista kuitenkin maksaa jonkin verran, sillä käyttö on vain tiettyyn pisteeseen asti ilmaista. Opiskelijat eivät halua maksaa. Kokeiluissa huomattiin, että lataus ja jakaminen eivät aina olleetkaan mahdollisia ilmaisversiolla. Tosin joihinkin sovelluksiin tuli matkan varrella tulostus- tai tallennusmahdollisuuksia. Hankkeen aikana huomattiin myös nopea kehitystahti: osa sovelluksista kuoli, osa parani ja osa pysyi ennallaan.

- Padlet on meillä edelleen suosittu. Adobe Sparkin video ja webpages päätyivät käyttöön. Myös Todaysmeet oli pitkään suosittu, nyt sen etsitään tilalle jotain vastaavaa. Työpajalla Genially osoittautui suositummaksi kuin Thinglink, Laine ja Kulosaari kertovat.

Uusien sovellusten kokeiluissa Sanna Laine oli mukana opettajien ja ryhmien kanssa oppitunneilla uusia sovelluksia kokeiltaessa. Janne Kulosaari teki puolestaan kokeiluja työpajalaisten kanssa. Myös valmaryhmä toimi työrukkasena ja valmaopettajat olivat aktiivisesti mukana kokeilussa.

- Aikaa ei saa mennä säätöön ja ihmettelyyn. Opiskelijat lähtevät pääosin mielellään kokeilemaan, välillä hermo menee jos ohjelmat latautuvat hitaasti ja kaikkea ei aina haluta tehdä koneella. Opettajista kukaan ei ole sanonut, ettei haluaisi lähteä mukaan kokeiluihin, mutta he työskentelevät mielellään aluksi työparin kanssa, Laine kertoo.

Aika usein tehdyistä kokeiluista jäi rohkeus käyttää ohjelmia esimerkiksi Office365 tuli GoogleDriven kautta tutummaksi.

- Työpajalla emme eritelleet digiä ja muuta toimintaa. Välillä osa väsyy koneella tekemiseen, toisinaan työskentely on “ihan jees”. Pääosin pilotit menivät hyvin, sillä ohjelmat olivat lopulta aika helppoja käyttää, Kulosaari kuvailee.

Laine ja Kulosaari huomasivat, että usein lopputulokset olivat varsin näyttäviä. Niihin oli todella panostettu. Ja opiskelijalla oli hyvä fiilis valmiista lopputuloksesta.

Huomio aikuisten oppimisympäristöjen käytössä

Syysloman jälkeen VAAOssa aloitetaan Moodle-kurssi. Aikuisten oppimisympäristöjen käyttö on ollut haasteellista. Aiemmin on tehty jo yhdessä opettajan kanssa ohjevideo, mutta nyt oppimisympäristöjen käyttöä ohjataan myös tukikurssin avulla.

- Oli hienoa huomata videon teon innostaneen opettajaa. Toiminnot ja logiikat seuraavat usein toisiaan. Opettajat voivat pelätä, että nuoret tietävät enemmän, joten tukihenkilö luokassa tuo turvaa. On hyvä tietää, että aina saa apua muilta ja apua voidaan antaa myös opiskelijan läsnä ollessa. Se on todella tärkeää ja huojentavaa. Kaikkea ei tarvitse osata itse, mutta asennetta uuden omaksumiseen täytyy olla, Laine kuvailee.

VAAOssa järjestettiin Digiosalliseksi-hankkeen aikana myös kaksi Matleena Laakson työpajaa: Facebookin ja helppojen työkalujen esittely. Molempiin pajoihin osallistui runsaasti opettajia ja koulutukset saivat hyvät palautteet. Uusimpana opetushenkilöstölle on järjestetty Moodle-koulutus.

Sanna Laineen ja Janne Kulosaaren roolina ei ole ollut niinkään kouluttaminen, vaan enemmän yksittäiset aikuis- tai ryhmäkontaktit. Hankkeen aikana Laineesta on tullut suosittu työpari esimerkiksi verkkokurssien tekoon. 

VAAOn opettajien yleisilmettä molemmat kuvailevat rohkeaksi. Lähdetään ennakkoluulottomasti kokeilemaan, jaetaan kokemuksia, kerrotaan hyviä ja huonoja puolia ja jaetaan materiaaleja. Kollegoilla on hyvä asenne digitaalisuuteen ja sen käyttöön arjessa. Opettajia hyörii Sanna Laineen työhuoneessa aiempaa enemmän, kun materiaaleja tehdään yhdessä ja neuvoakin osataan kysyä neuvoakin uskalletaan kysyä.

Hankkeen aikana digitaalisuus on lähentänyt työkavereita, tulee puhuttua yhdessä tehdessä vähän muustakin ja toiminta on entistä yhteisöllisempää. Ongelmakohdat osataan konkretisoida ja niihin tartutaan.

Kun yhdessä sählätään ja sekoillaan, on hyvä se tapa uskaltaa tehdä, vähän erilaista kun perinteisissä atk-koulutuksissa, Kulosaari ja Laine nauravat.

VAAOn sivuille on hankkeen aikana perustettu blogi, jossa on esitelty käytettyjä ilmaisia sovelluksia. Viikkokirjeen mukana on julkaistu digitärppejä, joissa on esitelty aina yksi sovellus kuvan ja lyhyen kuvauksen avulla. Niistä on saatu hyvää palautetta ja digitärppejä aiotaan jatkaa hankkeen jälkeenkin.

Jatkossa kokeilu tapahtuu enemmän omalla ajalla ja omassa ohjauskäytössä. 

- Digiosalliseksi-hanke on ollut ihan mahtava. Se on hyvin organisoitu, sillä aina on ollut selvät sävelet ja päivämäärät, asiakirjat löytyvät ja kaikki on kunnossa. Matleena Laakson workshopit ovat olleet loistavia ja olemme lainanneet niistä ideoita omassa blogissa. Hyvä pöhinä on ollut muidenkin toimijoiden kanssa. Tässä on ollut kiva olla mukana, Kulosaari ja Laine kiteyttävät.